Blogit, Kannanotto, Uutiset

Hallitus leikkaa summamutikassa vammaisilta

Kaksi valtion vuoden 2023 talousarvioesitystä pöydällä eduskunnan istuntosalissa.

Orpon hallitus on tänään 19.9. kokoontunut ensimmäiseen budjettiriiheensä. Osana ensi vuoden budjettia hallitus on lähettänyt varsin minimaalisille lausuntokierroksille useita esityksiä, kuten tiettyjen etuuksien indeksikorotusten jäädytykset, Kelan maksaman nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän laskemisen sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset. Eduskunnan käsittelyssä on jo vammaispalvelulain siirtämistä koskeva esitys, jolla on myös säästövaikutuksia sekä tämän, että ensi vuoden budjettiin.

Kyseisten esitysten lausuntoajat ovat olleet tyrmistyttäviä. Parista viikosta jopa viiteen arkipäivään vaihdelleet lausuntoajat evät ole säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaisia eivätkä millään tavalla kohtuullisia. Kuuloliitto katsoo, että budjettilakien valmisteluaikataulu ei ole riittävä syy järjestelmällisesti poiketa kuuden viikon lausuntoajasta ihmisten perusoikeuksiin vaikuttavien lakiesitysten kohdalla. Esitykset olisi voinut valmistella huolellisesti sidosryhmiä ja kansalaisia kuullen, sekä riittävät vaikutusarvioinnit tehden vuoden 2025 budjettiin.

Toinen iso pettymys on ollut se, että Kelan kuntoutusrahaa ja vammaispalvelulakia lukuun ottamatta kaikista edellä mainituista esityksistä on järjestään puuttuneet vammaisvaikutusten arvioinnit. Se on Suomea sitovan YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan vastaista. YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, että vammaiset henkilöt tulee heitä edustavien järjestöjen kautta osallistaa aktiivisesti heitä koskeviin päätöksentekoprosesseihin, mutta leikkauslakiesitysten osalta vammaisjärjestöiltä ei ole pyydetty edes lausuntoja. Olemme kuitenkin antaneet esityksiin lausuntomme siitä huolimatta: Lausunnot ja kannanotot – Kuuloliitto.

SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Eri tavoin vammaiset henkilöt, kuten kuulovammaiset henkilöt, ovat erityisen alttiita näille yhteisvaikutuksille, sillä he kohtaavat esimerkiksi syrjintää työmarkkinoilla ja toisaalta tarvitsevat tiettyjä etuuksia, kuten ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahaa ja nuoren kuntoutusrahaa kouluttautumisensa ja työllistymisensä tueksi.

Nyt yhtä aikaa esimerkiksi sekä lasketaan edellä mainittujen kuntoutusetuuksien tasoa, että jäädytetään niiden indeksikorotukset. Kuuloliitto vaatii, että hallituksen on viipymättä, ennen näiden lakien antamista eduskunnalle, selvitettävä eri esitystensä yhteisvaikutukset vammaisiin henkilöihin ja tarpeen vaatiessa uudelleen arvioitava niiden toimeenpanoa. Hallitus on luvannut tarkastella valittuja leikkauksia uudelleen, jos ne kumuloituvat kohtuuttomasti tiettyihin ryhmiin ja näin uhkaa nyt käydä.

Tekstin on kirjoittanut Kuuloliiton vaikuttamistyön asiantuntija Anniina Horto.

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.