Esteettömien hätäkeskuspalvelujen kehittäminen etenee – RTT on tulossa
Hätäkeskuspäivät järjestettiin jälleen Helsingissä 30.-31.8.2023 ja esillä oli monia ajankohtaisia asioita kotimaasta aina maailmanpoliittiseen tilanteeseen asti. Päiville oli kutsuttu sekä Kuurojen liiton että Kuuloliiton edustajat. Päivien avauspuheenvuorossaan sisäministeri Mari Rantanen korosti, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”viittomakieliset palvelut turvataan”. Ministeri mainitsi myös viittomakielisen hätäpuhelun pilotin puheessaan. Tästä oli hyvä lähteä päivien ohjelmaa kuuntelemaan.
Ohjelmassa oli toki sellaistakin asiaa, joka ei ehkä niin järjestötyöntekijää suoraan palvellut, kuten hätäkeskuslaitoksen henkilöstön parantunut työtyytyväisyys. Sekin oli kuitenkin kiinnostavaa, koska toimivat ja kaikille saavutettavat hätäpalvelut ovat tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa tärkeä osa turvallista yhteiskuntaa. Hätäkeskustoiminnassa työtyytyväisyyttä oli parannettu esimerkiksi sillä, että hätäkeskuspäivystäjä sai valita, avaako hän seuraavan puhelun itse vai saako kone avata sen automaattisesti. Joskus päivystäjä tarvitsee pienen hengähdystauon edellisen puhelun jälkeen, jolloin seuraavan puhelun vastaanottaminen itse nappia painamalla antaa tähän paremman mahdollisuuden. Ihminen on tyytyväisempi, kun saa vaikuttaa työnsä tekemiseen edes pienillä valinnoilla.
Reaaliaikainen tekstiin perustuva hätäviestintä (RTT)
Tärkeä osuus oli kuitenkin se, että nyt saimme kuulla, miten esteettömyysdirektiiviin kuuluva vaatimus reaaliaikaisesta tekstiviestinnästä toteutetaan. Kaikki varmasti muistavat, että tällä hetkellä hätätekstiviesti numeroon 112 edellyttää sitä, että ensin on käynyt rekisteröimässä oman numeronsa suomi.fi -palvelussa. Rekisteröinti on määräaikainen eli rekisteröityneeseen puhelinnumeroon lähetetään muistutusviesti, kun numero täytyy uudelleen rekisteröidä. Jos lähettää hätätekstiviestin numeroon 112 sellaisesta puhelimesta, jonka numeroa ei ole rekisterissä, ei viesti koskaan mene perille vaan lähettäjälle tulee vastausviestinä kehotus käydä rekisteröimässä numero ensin. Osalle hätätekstiviestiä tarvitsevista ennakkorekisteröintivaatimus tulee edelleen yllätyksenä, ja voi pahimmillaan estää palvelun käytön kohtalokkaalla hetkellä. Tämä rekisteröintivelvollisuus poistuu kesäkuun 2025 lopussa, kiitos esteettömyysdirektiivin.
Direktiivi siis edellyttää, että hätäviestinnässä on otettava reaaliaikainen tekstinsyöttö käyttöön kesäkuussa 2025. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yhteys muodostetaan nettiyhteydellä niin, että jokainen merkki näkyy vastaanottajalla heti merkki merkiltä. Muistatteko vanhan tekstipuhelinlaitteen, jossa kirjoittajan teksti (ja korjaukset) näkyivät ruudulla kirjan kirjaimelta? Reaaliaikainen teksti tarkoittaa juuri samaa. Tekstiviestissä viesti tulee kokonaisena tekstinä ja joutuu odottamaan vastausta tietämättä, milloin vastaus tulee ja onko viesti vielä edes luettu. WhatsAppissa kyllä näkyy, että nyt toinen kirjoittaa, mutta silti joutuu odottamaan, että toinen saa tekstinsä valmiiksi ja lähettää sen, jolloin viesti tulee kokonaisuudessaan kerralla näkyviin. Reaaliaikainen teksti tulee joka painalluksella heti näkyviin ja näin ollen nopeuttaa keskustelua merkittävästi.
Reaaliaikainen teksti tulee olemaan käyttäjälle maksuton toisin kuin hätätekstiviesti. Reaaliaikaisen tekstin käyttö ei riipu käyttäjän datapaketin suuruudesta tai datayhteyden laadusta. Siihen saa myös paikannuksen mukaan, joka nopeuttaa avun perille tuloa esimerkiksi silloin, kun on sattunut kolari keskellä metsätaivalta, eikä missään ole näkyvillä tien nimeä tai numeroa. Reaaliaikainen teksti avataan sekä Applen että Androidin alustoille, mutta vielä on kehitystyötä tehtävänä, että se Suomessa saadaan käyttöön.
Viittomakielisen hätäpuhelun tulevaisuudesta
Direktiivissä on myös maininta siitä, että jos hätäviestinnässä sallitaan myös videokuvan käyttö, sen täytyy sisältää sekä videokuvan, äänen että tekstin. Suomi ei tässä vaiheessa ole ottamassa videokuvaa käyttöön, vaikka se mahdollistaisi viittomakielisen hätäpuhelun. Toisaalta viittomakielinen hätäpuhelu näin toteutettuna edellyttäisi myös sitä, että hätäkeskuslaitoksen päässä olisi joka päivystysvuorossa joku, joka osaa myös viittoa. Nyt viittomakielinen hätäpuhelu eli videokuvayhteys menee Kelan tulkkivälityksen päivystäjille, jotka soittavat hätäkeskuksen päivystäjälle äänipuhelun ja tulkkaavat keskustelun. Käytännössä se on siis etätulkkausta. Viittomakielisen hätäpuhelun pilotti loppuu vuoden vaihteessa, mutta jo sisäministerinkin puheeseen vedoten Kuurojen Liitto on ollut yhteydessä sisäministeriöön, jotta palvelu jatkuisi myös ensi vuonna ja mieluiten laajemmilla aukioloajoilla. Pilotin aikana viittomakielinen hätäpuhelu on ollut auki ma-pe klo 8-16.
Esteettömyysdirektiivin vaatimusten noudattamista valvoo sisäministeriö. Hätätekstiviesti numeroon 112 ilman ennakkorekisteröintiä tulee säilymään reaaliaikaisen tekstin rinnalla hätäviestintätapana, sillä kaikilla ei ole käytössään älypuhelinta. Jokaisella täytyy olla kuitenkin mahdollisuus hälyttää apua tarvittaessa, omasta osaamisesta tai laitteesta riippumatta. Toisaalta monella kuulovammaisista ja kuuroista on jo älylaitteet sekä kiinnostusta hätäpalvelujen reaaliaikaista tekstiä kohtaan, mutta he kokevat tarvitsevansa apua palvelun käytön oppimiseen.
Toinen tärkeä osuus hätäkeskuspäivillä oli ne erilaiset kohtaamiset ja keskustelut, joita tauoilla ja lounaalla käytiin. Paikalla oli paljon hätäkeskuksen, poliisin, palo- ja pelastusalan sekä ministeriön edustajia, joita kiinnosti kuulla viittomakielisen ja kuulovammapuolen tarpeita ja toiveita. Sovimme hätäkeskuspäivillä, että teemme yhteistyötä hätäviestinnän esteettömyyden, kuten reaaliaikaisen tekstinsyötön (RTT), kehittämisessä ja siitä viestimisessä yhdessä viranomaisten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa se, että hätäpalvelujen kehittämisessä huomioidaan eri tavoin kuulovammaisten ja kuurojen käyttäjien näkökulmat sekä varmistetaan säännöllinen viestintä tulevista hätäpalveluihin liittyvistä muutoksista.
Lopuksi
Ensi vuonnakin Kuurojen Liitto ja Kuuloliitto tekevät yhteistyötä hätäviestinnän ja -puheluiden esteettömyyden parantamiseksi. Seuraathan viestintäämme.
Marikan loppumiete: Ehkä olen helposti lähestyttävä, kun seminaareissa minut näkee aina sukankudin käsissä – keskityn paremmin kuuntelemaan, kun teen käsilläni jotain. Muutama tuli ennen lähtökahveja kysymään, sainko sukkaparin valmiiksi. (Kyllä sain.)
teksti: Marika Rönnberg (Kuurojen Liitto ry) ja Anniina Lavikainen (Kuuloliitto ry)