Automaattinen ohjelmatekstitys herättää hilpeyttä ja harmitusta
Syke-sarja Nelosella 7.5.19. Kuvassa Antti Luusuaniemi.
Kulttuurituottaja Outi Salonlahti kirjoitti Twitterissä, että Nelosen kotimaisten ohjelmien tekstitykset sisältävät nykyisellään sekä runoutta että komiikkaa. Tekstityksistä voisi koota esimerkiksi runokirjan, jonka tuotto käytettäisiin tekstittäjän palkkaamiseen.
Laki sähköisen viestinnän palveluista edellyttää, että suomen- ja ruotsinkielisistä Yleisradion ohjelmista on tekstitettävä 100 prosenttia ja MTV3:n, Nelosen sekä Alfa TV:n ohjelmista 75 prosenttia. Suorien lähetysten tekstitetty uusintaversio on lähetettävä vuorokauden kuluessa suorasta lähetyksestä ja mahdollisimman pian tilausohjelmapalvelussa.
– Kuuloliitto on vuosia ajanut suorien kotimaisten tv-ohjelmien tekstitysvelvoitetta lakiin. Nelonen on nyt ratkaisullaan mennyt siitä, missä aita on matalin, toteaa Kuuloliiton erityisasiantuntija Sami Virtanen.
Nelonen tuottaa kotimaisten ohjelmien tekstityksen pelkästään automaattisella puheentunnistuksella. Muut tv-kanavat eivät hyödynnä suorissa lähetyksissä puheentunnistusteknologiaa, mutta sitä käytetään jossain määrin etukäteen tekstitettävissä ohjelmissa niin, että kielentarkistuksen tekee ihminen.
– Puheentunnistuksen hyödyntäminen on sinänsä kannatettavaa, mutta vaaditaan vielä kehitystyötä ja käyttäjätestausta ennen kuin tarkkuus on riittävän hyvä.
Kuuloliitto on saanut runsaasti yhteydenottoja Nelosen tekstityksen käsittämättömyydestä.
– Tekstitys suututtaa ja huvittaa, mutta ohjelman seuraamisessa siitä ei juurikaan ole hyötyä. Tekstitys on epämääräistä pötköä, josta ei pysty erottamaan kuka puhuu. Heikosti kuuluvaa puhetta ei välttämättä tekstitetä ollenkaan, isoja kirjaimia on siellä täällä eikä pisteitä ollenkaan. Tekstitys vie huomion epäolennaiseen ja ohjelman sisältö jää arvailujen varaan, kertoo Virtanen.
Napakymppi 8.5.19. Kuvassa Lenni-Kalle Taipale.
Virtanen myös ihmettelee, miksi tekstityksissä ei hyödynnetä ohjelmien käsikirjoituksia.
– Sanoja tulee sieltä täältä ja kenen suuhun sattuu. Mitähän juontajat, näyttelijät ja käsikirjoittajat tuumaavat, kun heidän kirjoittamansa repliikit muuttuvat alkuperäisistä toisenlaisiksi.
– On hienoa, että tekstitysvelvoite on saatu lakiin ja tekstitettyjen ohjelmien määrä kasvaa, mutta lakiin pitäisi vielä saada myös laatuvaatimus. Nelonen ei kannata tätä ja katsoo, ettei tekstityksen toteutustapaa voi määritellä laissa. Nelosella toki myönnetään, että korjaamista on, mutta uskotaan tekstityksen paranevan teknologian kehittyessä, jatkaa Virtanen.
16.5. vietetään kansainvälistä esteettömyyden päivää. Kuulovammaisille kotimaisten ohjelmien, elokuvien ja videoiden tekstitykset ovat olennainen osa esteettömyyttä. Ohjelmatekstitykset palvelevat myös esimerkiksi maahanmuuttajia, suomen kieltä opiskelevia ja kaikkia, jotka haluavat katsella ohjelmia äänettömänä.
Annina Virta
Lisätietoja: Sami Virtanen
sami.virtanen@kuuloliitto.fi, puh. 040 510 1695