Kuulo2022 Aluevaltuustoille

Laadukas kuulonkuntoutus on panostus hyvinvointialueen väestön toimintakykyyn.

Suomessa on noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Heistä yli 100 000 henkilöä käyttää kuulokojetta ja/tai sisäkorvaistutetta. Noin 200 000 henkilöä hyötyisi kuulonkuntoutuksesta. Kuulovammaisia on kaikissa ikäryhmissä.

Hyvinvointialueiden tulee tunnistaa kuulonkuntoutuksen ennaltaehkäisevä vaikutus kuulovammaisen toimintakykyyn. Tällä hetkellä kuulonkuntoutuksen resurssit ovat kautta Suomen liian alhaiset suhteessa todelliseen tarpeeseen. Iän karttuessa riski kuulon heikkenemiseen kasvaa. Erityisesti ikääntyneillä hoitamaton kuulonalenema voi aiheuttaa negatiivisia terveysvaikutuksia muuhun toimintakykyyn, kuten masennusta, eristäytymistä tai muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmia.

Kuulokoje- ja sisäkorvaistutekuntoutuksella voidaan tukea ikääntyneen toimintakykyä ja ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista. Työikäisten osalta on tärkeää työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jatkamisen mahdollistaminen sekä sote-palvelujen yhdyspinnat TE-palveluihin. Kuulovammaisten lasten ja nuorten osalta tulevilla hyvinvointialueilla korostuu lasten ja nuorten tarvitsemien sote-palvelujen yhdyspinnat varhaiskasvatuksen, opetuksen ja vapaa-ajan toimen palveluihin.

1. Lisää resursseja kuulonkuntoutuksen palvelujen yhdenvertaisuuden takaamiseksi

Kuulovammaisten yksilöllisiin kuulon apuvälineisiin ja muihin sote-palveluihin panostaminen tuottaa hyvinvointia ja mahdollistaa itsenäisen elämän. Kun hyvinvointialueen asukkaat saavat yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia kuulonkuntoutuksen palveluja, pysyvät he pidempään toimintakykyisinä.

• Hyvinvointialueiden on varattava kuulonkuntoutukseen riittävät resurssit ja tuettava kuulonkuntoutuksen kehittämistyötä.
• Eri hyvinvointialueiden kuulonkuntoutuksen ja sote-palvelujen valikoima tulee olla keskenään yhdenvertainen.
• Hyvinvointialueilla on noudatettava Valtakunnallisia ohjeistuksia kuulonkuntoutukseen ohjautumisesta ja kuulon apuvälineiden luovuttamisesta.
• Monikanavarahoituksen purku ei saa vaarantaa kuulovammaisten kuntoutujien oikeuksia.

2. Kuulonkuntoutuksen erityisosaaminen on säilytettävä sote-uudistuksessa

Väestön ikääntymisen myötä kuulonkuntoutuksessa tarvittavien kuulonkuntoutuksen ammattilaisten määrä kasvaa. Laadukasta kuulonkuntoutusta ei ole ilman osaavia ammattilaisia. Suomessa audionomeja (audiologisen hoitotyön, kuulontutkimuksen ja -kuntoutuksen ammattilainen) ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Lisäksi kuulovammaisten puheterapiaan erikoistuneista puheterapeuteista on pulaa. Kuulovammaisten kuntoutusohjauksen resurssit vaihtelevat merkittävästi eri sairaanhoitopiireissä.

• Hyvinvointialueiden on tuettava kuulonkuntoutuksen ammattilaisten saatavuutta ja panostettava kuulonkuntoutuksen kehittämiseen.
• Hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyötä niiden kuulonkuntoutuksen palvelujen osalta, joiden laadun takaaminen vaatii keskittämistä. Näitä ovat esimerkiksi sisäkorvaistuteleikkaukset ja lasten ja nuorten kuulonkuntoutus.

3. Sote-keskuksiin matalan kynnyksen kuulonkuntoutuksen palveluja ikäkuuloisille

Tulevien sote-keskusten tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tuottaa kokonaisvaltaisia palveluja. Erikoistason palveluja voidaan tuoda sote-keskuksiin mm. konsultaatioiden avulla. Uudistus mahdollistaa kuulonkuntoutuksen palvelurakenteen kehittämisen ja ikäkuuloisten kuulonkuntoutuksen palvelujen painopisteen siirtämisen vahvoihin sote-keskuksiin niillä alueilla, joissa se on väestön tarpeet huomioiden tarkoituksenmukaisinta. Tämä edellyttää audionomien osaamisen vahvempaa hyödyntämistä sote-keskuksissa. Kuulonkuntoutuksen lähipalvelut tukevat ikääntyneiden oikea-aikaista kuulonkuntoutuksen palveluihin ohjautumista sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja vahvistamista.

• Hyvinvointialueiden tulee siirtää ikäkuuloisten kuulonkuntoutuksen palveluja vahvoihin sote-keskuksiin.
• Hyvinvointialueiden tulee huolehtia kuulonkuntoutuksen ammattilaisten saatavuudesta sote-keskuksiin ja tukea audionomien koulutuksen muuttamista tutkintoon johtavaksi.

4. Hyvinvointialueiden sote-palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus kuulovammaisille varmistettava

Hyvinvointialueiden tulee tuottaa erilaisia sote-palveluja esteettömästi ja saavutettavasti sekä fyysisissä että digitaalisissa palveluissa. Esteettömyyden ja saavutettavuuden tulee kattaa hoitoon ja palveluun hakeutumisen, hoito- ja palvelutilanteen, ohjeisuksen ja neuvomisen. Sote-palveluista saavutettavasti viestiminen on viranomaisten vastuulla. Kuulovammaisten asiakkaiden osalta tulkkauspalvelut varmistavat toimivan kommunikaation sote-kohtaamisessa.

• Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että kuulovammaisilla asiakkailla on mahdollisuus hakeutua hoitoon ja palveluihin myös tekstimuotoisten sähköisten yhteydenottokanavien (tekstipalvelujen) kautta.
• Sote-keskuksien, sairaaloiden ja sosiaalipalvelujen ammattilaisten osaamista kuulovammaisuudesta ja kuulovammaisten tarpeiden huomioimisesta tulee lisätä.
• Hyvinvointialueiden sote-palvelujen tulee järjestää tulkkaus aina, kun kuulovammaisen asiakas sitä tarvitsee.
• Hyvinvointialueiden digitaalisten sote-palvelujen tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset.

5. Kuulovammaisten ja heitä edustavien järjestöjen osallisuus on varmistettava hyvinvointialueilla

Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten ihmisten oikeuksista ja sen velvoitteet koskevat myös tulevia hyvinvointialueita. Vammaisten ihmisten osallistaminen palvelujen kehittämiseen tuottaa paremmin yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluja.

Kuuloyhdistykset järjestävät hyvinvointialueilla myös monipuolista vertaistoimintaa ja julkisen sektorin palveluja täydentäviä palveluja. Kuulolähipalvelu on matalan kynnyksen vertaisuuteen perustuvaa ohjaus- ja neuvontatoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti ikääntyneitä kuulokojeen aktiivisessa käytössä. Hyvinvointialueilla järjestöjen palvelut ja vertaistoiminta tulee integroida osaksi hyvinvointialueiden palveluketjuja. Järjestöt tarjoavat sellaisia vertais- ja vapaaehtoistoiminnan muotoja, joita julkisen tai yksityisen sektorin on mahdotonta tarjota tai korvata.

• Hyvinvointialueiden tulee ottaa kuulovammaiset ja heitä edustavat järjestöt mukaan alueen päätöksentekoon YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden mukaisesti.
• Kuulovammaiset tulee osallistaa alueen sote-palvelujen kehittämiseen.
• Hyvinvointialueiden on tuettava järjestöjen yhteistyötä ja tiedotettava järjestöjen tarjoamista vertais- ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista.
• Hyvinvointialueiden tulee ottaa alueen palveluketjuihin mukaan kuuloyhdistysten julkisen kuulonkuntoutuksen palveluja täydentävä kuulolähipalvelu ja vertaistoiminta.
• Hyvinvointialueiden tulee tukea alueellaan toimivien yhdistysten ja järjestöjen mahdollisuuksia tehdä hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä mm. avustuksia myöntämällä.

Lataa nostot pdf-muodossa: Kuulo2022 aluevaltuustoille