Aluevaalit lähestyvät – miksi niissä äänestäminen on tärkeää
Suomessa järjestetään 23.1.2022 ensimmäistä kertaa aluevaalit. Valittavat aluevaltuutetut ja aluevaltuustot tulevat olemaan merkittävässä roolissa sote-uudistuksen toimeenpanossa ja hyvinvointialueiden palveluista tarkemmin päätettäessä. Äänestämällä edistät itsellesi tärkeiden asioiden huomioimista hyvinvointialueilla.
Blogin on kirjoittanut Pekka Kulmala, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan opiskelija, joka on korkeakouluharjoittelussa Kuuloliitossa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus saatiin monen eri hallituksen ja yli kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen sellaiseen kuntoon, että uudistus saatiin hyväksytyksi viime kesänä eduskunnassa. Uudistuksen tavoitteena on saada yhteiskunnan ikääntymisen johdosta nopeasti kasvaneet sosiaali- ja terveydenhuollon menot kuriin tehostamalla palveluja suurempien organisaatioiden alle. Tavoitteena on myös edistää palvelujen saatavuutta alueellisesta näkökulmasta sekä nopeuttaa hoitoon pääsyä. Se, kuinka tämä onnistuu, on välillisesti jokaisen kansalaisen käsissä. Vaikka sote-uudistus on hyväksytty, aluevaaleissa kansalaisten äänillä valittavilla aluevaltuutetuilla on suuri rooli siinä, millaiseksi jokaisen meistä jossain elämänvaiheessa tarvitsemat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut muotoutuvat.
Äänestäminen vaaleissa on oleellinen ja suhteellisen vaivaton keino osallistua päätöksentekoon. Yksilö voi ajatella, että oma yksittäinen vaaleissa annettu ääni ei vaikuta kokonaisuuteen. Tämä ajattelutapa on kuitenkin vaarallinen, jos muut potentiaaliset äänestäjät taipuvat ajattelemaan samoin ja jättävät äänestämättä. Toimivassa demokratiassa valta on annettu kansalle ja äänestäminen on yksi edustuksellisen demokratian keskeinen muoto. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät antavat valitsemilleen edustajilleen valtuudet tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Tällä ajatellaan tavallista kansalaista: kansalaisen ei tarvitse perehtyä jokaiseen päätettävään asiaan erikseen, kun vaalein valitut päättäjät hoitavat ne. Kuulostaa mukavalta ja helpolta. Yksittäisen kansalaisen tehtäväksi jää vaaleissa oleviin ehdokkaisiin perehtyminen, ja valittua ehdokasta äänestäminen. Kuulostaa edelleen mukavalta ja helpolta. Kaikkein helpointa on kuitenkin äänestämättä jättäminen. Jos jättää äänestämättä, niin menettää mahdollisuuden ottaa kantaa palvelujen järjestämisen tulevaisuuteen.
Mistä aluevaaleissa äänestetään?
Tammikuussa 2022 edellisistä vaaleista, kesälle 2021 siirtyneistä kuntavaaleista on kulunut aikaa niinkin vähän kuin puolisen vuotta. Tämän vuoksi on mielenkiintoista nähdä miten aluevaaliehdokkaat jaksavat kampanjoida herätelläkseen äänestäjiä, ja mikä tulee olemaan äänestysaktiivisuus. Pääosin vanhaan maakuntajakoon perustuva uusien alueiden toiminta alkaa virallisesti vuoden 2023 alusta. Kaksikymmentäyksi hyvinvointialuetta on vielä rakentumisvaiheessa, ja monen yksittäisen asian käytännön toteutumistapa on jossain määrin epäselvää. Kyseessä on suurimpia hallinnollisia uudistuksia vuosikymmeniin Suomessa.
Näin ollen onkin tärkeää, että kansalaiset saavat tietoa aluevaaleista. Medialla on kova tehtävä saada kansalaiset kiinnostumaan täysin uudenlaisista vaaleista. Ennen kaikkea työtä riittää sen suhteen, että saadaan kansalaiset tietoiseksi, mistä tällä kertaa äänestetään. Aluevaaleissa valitaan päättäjät uusiin hyvinvointialueiden valtuustoihin, jotka muun muassa päättävät tarkemmin valtion hyvinvointialueille osoittaman rahan jakamisesta eri palveluiden välillä. Hyvinvointialueen valtuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää ylintä päätösvaltaa.
Kun kyseessä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, vaikuttaa tämä merkittävä asia jokaisen kansalaisen elämään. Vaaleissa on erilaisia ehdokkaita, jotka ajavat erilaisia asioita. Tämä vaatii kansalaisilta tiedonkeruuta ehdokkaiden ajamista asioista, jotta äänestäjä voi valita itselleen sopivimman ehdokkaan. Jos itsenäistä tiedonkeruuta ei tehdä, valitut aluevaltuustoehdokkaat ovat todennäköisemmin suurelle yleisölle tunnettuja nimiä, muun muassa kansanedustajia. Monet kansanedustajat ovat eduskunnan lisäksi kotikuntansa valtuustossa. Jos tällaisia henkilöitä tulee valituksi aluevaltuustoihin, lienee aihetta kysyä, riittääkö heillä aikaa paneutua hoitamaan myös aluevaltuuston asioita? Päätösvallan keskittymisen samoille henkilöille voidaan nähdä kriittisestikin.
Ihmiset arvottavat luonnollisesti asioita eri järjestykseen. Toiset haluavat kohentaa hoivakodeissa asuvien ikäihmisten elinolosuhteita, kun taas toiset ajavat parempia mielenterveyspalveluita. Ehkä hieman tutkittuasi oman alueesi aluevaaliehdokkaita löydät hyvinkin samantapaisia asioita ajavan ehdokkaan kuin sinä itse. Jos hyvin käy, voi tapahtua niin, että esimerkiksi kuulon kuntoutuksen palvelut paranevat ja kuulovammaisten saavutettavuus yhteiskunnassa paranee.
Ja se tärkein, kun äänestät, tiedät tehneesi jotain tärkeää. Äänestämistä ei kutsuta turhaan kansalaisvelvollisuudeksi.