Kuunteluympäristö – ääniympäristön laatu ja meluntorjunta
Elinympäristön laatu riippuu näkymistä, tuoksuista, turvallisuudesta, puhtaudesta sekä – ääniympäristöstä. Ääniympäristöön vaikuttaminen on ollut ja on meluntorjuntakeskeistä. Menettely on perusteltu terveyden ja viihtyisyyden kannalta. Hyvä ääniympäristö on kuitenkin muutakin kuin meluton. Ääniympäristö välittää informaatiota, tuottaa elämyksiä sekä vaikuttaa tilan hahmottamiseen ja siellä suunnistamiseen. Haitallinen melu on osoitus ympäristön pilaantumisesta. Hyvällä ääniympäristöllä puolestaan edistetään sitä toimintaa, mihin tila on tarkoitettu ja rakennetun ympäristön soveltuvuutta kaikille.
Äänenlaatu on tärkeää mm. konserttisaleissa, sekä soittimien ja äänentoistolaitteiden valmistuksessa. Myös teollisten tuotteiden, kuten ajoneuvojen ja koneiden, äänenlaadun suunnittelussa sovelletaan pitkälle kehitettyjä menetelmiä. Julkisten tilojen suunnittelussa ääniympäristön laatu on jäänyt vähäisemmälle huomiolle, vaikka siinä olisi mahdollista hyödyntää osin samoja periaatteita ja keinoja kuin muussakin akustisessa suunnittelussa. Hyvään ääniympäristöön pyrkivä rakennetun ympäristön suunnittelu poikkeaa meluntorjunnasta, jossa lähtökohtana on melun vähentäminen ohjearvojen mukaisesti. Laadukkaassa ääniympäristössä pyritään vahvistamaan ääniympäristön toivottuja ääniä ja heikentämään ei-toivottuja.
Elinympäristön laadun osatekijöitä ja niiden arvostusta on selvitetty mm. Hollannin kaupunkikeskustoissa ja esikaupunkialueilla tehdyssä tutkimuksessa (kuva). Yli puolet vastanneista piti ääniympäristön hiljaisuutta, meluttomuutta tai siihen kuuluvia miellyttäviä ääniä tärkeänä osana alueen laatua.
Hyvä ääniympäristö koetaan tärkeäksi erityisesti julkisissa ulkotiloissa, kuten puistoissa, aukioilla, kävelykaduilla, sisäpihoilla, ulkoliikuntapaikoilla ja uimarannoilla.
Ääniympäristön laatuun on kiinnitetty lainsäädännössä aikaisempaa enemmän huomiota. Ääniympäristö on huomioitava esimerkiksi ympäristön yleistä virkistyskäyttöä suunniteltaessa ja mahdollisuutena kiinteistön käyttötarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen. Tilojen ääneneristyksen ja meluntorjunnan lisäksi myös tilojen, sekä piha- ja oleskelualueiden ääniolosuhteille on annettu vähimmäisvaatimuksia.
Esteitä ääniympäristön laadun tarkoituksenmukaiseen huomioon ottamiselle yhdyskuntasuunnittelussa ovat ohjeistuksen ja luokituksen puute sekä yhtenäisten tavoitearvojen määrittelyn vaikeus erilaisille tiloille. Ääniympäristön laadun suunnittelu- ja mitoitusmenettelyjä tulisi kehittää ja sisällyttää ne osaksi muuta yhdyskuntasuunnittelua. Miellyttävä ja kiinnostava ääniympäristö palvelee monia yhdyskuntasuunnittelun tavoitteita, esimerkiksi virkistystä, liikuntaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja kulttuuria. Akustiseen laatuun perustuva suunnittelu tulisi nähdä täydentävänä perinteisen meluntorjuntasuunnittelun lisänä.
Julkisten tilojen käyttäjiä on paljon ja käyttäjillä on erilaisia tarpeita. Tilojen korkean hinnan vuoksi niiden toimivuuteen ja täysimääräiseen hyödyntämiseen panostaminen on myös taloudellisessa mielessä perusteltua. Hyvä ääniympäristön laatu lisää ympäristön esteettisyyttä, esteettömyyttä ja monikäyttöisyyttä, edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa elämänlaatua myös välillisesti, ihmisten lisätessä liikkumistaan viihtyisässä ympäristössä.
Ari Saarinen
Ympäristöneuvos
Ympäristöministeriö
www.ym.fi