Kuuloesteettömyyden toteuttaminen tapahtumissa on tulevaisuudessa kilpailuetu
Esteettömyyden huomiointi tapahtumissa vaihtelee, mutta valitettavan usein esteettömyys jää lapsipuolen asemaan. Esteettömyyden huomiointi voi olla olematonta tai esteettömyys jää tilaan johtavan, pyörätuolille sopivan, kulkureitin rakentamiseen.
Esteettömyyden huomioiminen on kuitenkin osa hyvää asiakaspalvelua ja väestön vanhetessa yhä useampi osallistuja hyötyy esteettömyyden toteuttamisesta. Lisäksi kyseessä on lakisääteinen velvollisuus, joka tapahtuman järjestäjän tulee huomioida.
Kuuloesteettömyys huomioitu huonosti
Tapahtuma ei muutu esteettömäksi huomioimalla vain liikuntaesteiset, sillä esteettömyyden toteuttaminen kattaa muutakin kuin vain liikkumisen helpottamisen. Yksi heikoimmin huomioitu esteettömyyden osa-alue on kuuloesteettömyys.
Kuuloesteettömyyden huomioiminen tapahtumissa on puhtaasti numeroiden valossa merkittävä osallistujien kokemukseen vaikuttava tekijä, sillä kuulon alenemasta kärsivien henkilöiden määrä Suomessa on työikäisistä vähintään 10% ja 65-vuotiaista jo noin kolmannes. Kuulolaitetta käyttää hieman alle 2% väestöstä. Samanaikaisesti entistä nuoremmat altistuvat suosituksia suuremmille äänenvoimakkuuksille, jonka seurauksena kuulovamman todennäköisyys kasvaa.[1] Luvut ovat vertailukelpoisia kansainvälisten lukujen kanssa, sillä esimerkiksi eteläkorealaisista arvioidaan noin 23% omaavan jonkinasteisen kuulovamman.[2]
Kuulovammasta kärsivien nuorten ja nuorten aikuisten suhteellinen osuus on kasvussa, todennäköisesti älykännykällä tai vastaavalla laitteella tapahtuvan kuuntelun vuoksi.[3] Liian suuren kuunteluvoimakkuuden käyttö vaikuttaa olevan tavallisinta hälyisässä ympäristössä, jolloin kuunteleminen erityisesti nappikuulokkeilla edellyttää suurempaa voimakkuutta.
Kuulo-ongelmaisten lisäksi tapahtumien osallistujista yhä suurempi osa kuuntelee itselleen vierasta kieltä. Englannin kielen käyttö valtaa tilaa ja Suomen kansainvälistyminen jatkuu. Oli kyseessä suomi tai jokin muu kieli, niin puheen ymmärtäminen heikkenee rajusti, jos itselleen vieraan kielen sanoja ei kuule kunnolla.
Koska kuulemisen ongelmista kärsivien osuus tapahtumiin osallistujista on kasvussa, kuuloesteettömyys tulee jatkossa olemaan entistä merkittävämmässä roolissa tapahtumien onnistumisessa. Yhä useampi tapahtuman osallistuja hyötyy kuuloesteettömyydestä, mikä näkyy suoraan parantuneena asiakaskokemuksena.
Kuuloesteettömyyden huomioiminen tapahtumissa on kuitenkin yllättävän harvinaista, vaikka kuulo-ongelmaisten ja parempien kuunteluolosuhteita tarvitsevien määrä on suuri ja kasvussa.
Miksi kuuloesteettömyyttä ei huomioida tapahtumien suunnittelussa?
Tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa kuuloesteettömyys jää vähälle huomiolle muun muassa siksi, että kuulon alenema on näkymätön vamma. Pyörätuoli tai opaskoira ovat sivullisen helposti ymmärrettävissä olevia merkkejä normaalista poikkeavasta suorituskyvystä, mutta kuulon alenema ei näy ulospäin. Kuulon alenemasta kärsivien henkilöiden ainoa ulospäin näkyvä merkki on mahdollinen kuulolaite, joka sekin on varsin huomaamaton laite. Monella kuulon alenemasta kärsivällä ei ole kuulolaitettakaan.
Kuuloesteettömyyden jääminen huomioimatta johtuu usein tiedon puutteesta. Joissain tapauksissa tilanne on seurausta tapahtuman järjestäjän tietoisesta tai tiedostamattomasta piittaamattomuudesta, mutta käsitykseni mukaan piittaamattomuudesta johtuva laiminlyönti on harvinaista. Monessa tapauksessa kuuloesteettömyyden jättäminen huomiotta on seurausta olettamiin perustuvasta, virheellisestä ajattelumallista.
Olen keskustellut kuulemiseen liittyvistä ongelmista useiden tapahtumien omistajien ja tuottajien kanssa. Tavallinen perustelu on se, että ”kukaan ei ole kysynyt” kuuloesteettömyyden perään. Tuossa ajattelumallissa on kuitenkin ongelmana se, että tuskin kukaan kuulo-ongelmista kärsivä ottaa asiakseen kysyä tapahtuman järjestäjältä joka kerta erikseen ennen tapahtumaa, että mitenhän kuuloesteettömyys on tällä kertaa järjestetty ja voisinko olla varma, että nyt olisi mahdollisuus keskittyä tapahtumaan ilman, että olisi pinnisteltävä kuulemisen kanssa.
Toinen hämmästyttävän usein saamani vastaus on ”Ei meidän tapahtumissamme käy kuulo-ongelmista kärsiviä ihmisiä. Kukaan ei ole valittanut.” Tuo perustelu perustuu oletukseen, että osallistujat antavat palautetta, mutta suomalaisen mentaliteetin omaava osallistujalla on korkea kynnys valittaa tapahtuman järjestäjälle puutteellisesta kuuluvuudesta. Tavallisempaa on kärsiä hiljaisesti ja vältellä vastaavia tapahtumia ja tilanteita.
Valitettavasti harva kuulo-ongelmista kärsivä siis reklamoi tilanteesta, jos tapahtuman opastuksen tai ohjelman ääni ei kuulu kunnolla. Tapahtumaan osallistuva henkilö vain jälkikäteen toteaa asian hoitamattomaksi, valittaa asiasta lähipiirilleen ja valikoi tilaisuuksia, joihin osallistuu.
Kuuloesteettömyys on lakisääteistä ja lisäksi selvä kilpailuetu
Sen lisäksi, että huonosti kuulevien asiakkaiden palveleminen on hyvää asiakaspalvelua, on se myös lakisääteistä. Kaksi eniten vaikuttavaa lakia ovat asetus rakennusten esteettömyydestä ja yhdenvertaisuuslaki. Lait lähestyvät asiaa hieman eri näkökulmista, mutta kokonaisuudessaan ne kattavat lähes kaikki tapahtumat ja velvoittavat sekä tilojen omistajia että tapahtumien järjestäjiä.
Asetus rakennusten esteettömyydestä mainitsee, pykälässä 12, että Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä. Vastaavasti yhdenvertaisuuslain pykälä 15 edellyttää, että tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta esimerkiksi kuulon alenemasta kärsivä henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita.
Pelkkä induktiosilmukan asennus auditorioon ei toteuta kuuloesteettömyyttä, jos puolet tapahtumasta on ravintola- ja aulatiloissa. Induktiosilmukka on monissa tilanteissa paras ratkaisu kuulolaitteiden käyttäjien palvelemiseen kiinteissä palvelupisteissä, mutta uusien äänensiirtojärjestelmäratkaisuiden avulla kuuloesteettömyys voidaan toteuttaa myös muunneltavissa tiloissa ja ulkotiloissa. Osalla uusista ratkaisuista voidaan kustannustehokkaasti palvella kaikkia, jotka tarvitsevat kuulemiseen tukea, siis myös itselleen vierasta kieltä kuuntelevia.
Mitä siis pitäisi tehdä?
Merkittävä askel kuuloesteettömyyden toteuttamiseksi on tapahtuman yleisen akustiikan ja ääniympäristön parantaminen. Hyvä akustiikka ja tapahtumien järjestäminen tiloissa, jotka eivät ole liian hälyisiä, ovat kaikkien osallistujien kannalta hyvä asia.
Akustiikka kuntoon, hälyn määrä vähäiseksi ja sopivan äänensiirtojärjestelmän käyttöönotto ovat toimenpidekokonaisuus, jolla kuuloesteettömyys on toteutettavissa. Nuo toimenpiteet parantavat kaikkien osallistujien mahdollisuuksia kuulla tapahtuman äänet, mikä parantaa yleistä asiakaskokemusta.
Kuulo-ongelmien yleistyminen kasvattaa nopeasti kuuloesteettömyydestä hyötyvää asiakasjoukkoa. Yhä useamman tilojen omistajan ja tapahtumien järjestäjän kannattaa liiketaloudellisista syistä huolehtia kuuloesteettömyyden toteuttamisesta.
Paula Savolainen
Toimitusjohtaja
SaltemVox Oy
[1] Total leisure noise exposure and its association with hearing loss among adolescents, 2015.
[2] The prevalence of hearing loss in South Korea: Data from a population‐based study, 2015.
[3] Daily music exposure dose and hearing problems using personal listening devices in adolescents and young adults: a systematic review, 2016.