Uutiset

Huonokuuloisten määrä työelämässä kasvaa – laadukas kuntoutus turvattava

Työikäisistä joka kymmenennellä ja 65-vuotiaista jo runsaalla kolmanneksella on jonkin asteinen kuulonalenema. Työvoiman ikääntyessä ja eläkeiän noustessa huonokuuloisten määrä työelämässä kasvaa. Tämä lisää tarvetta myös kuntoutukseen.

Huonokuuloisten suuresta määrästä huolimatta vain harva käyttää kuulokojetta. Koska kuulo useimmiten heikkenee vähitellen, sitä ei välttämättä heti itse huomaa. Kestää jopa 10 vuotta, ennen kuin henkilö hakeutuu tutkimuksiin. Kuulovamma jää liian usein tunnistamatta myös työterveyshuollossa. Hoitamaton kuulovamma on kuitenkin merkittävä riski työkyvylle.

– Sopivin apuvälinein ja riittävin työympäristöön tehtävin mukautuksin huonokuuloinen pärjää kyllä työelämässä. Olisi tärkeää, että kaikkien yli 50-vuotiaiden kuulo seulottaisiin säännöllisesti työterveyshuollossa, jotta ongelmat havaittaisiin riittävän ajoissa, painottaa Kuuloliiton viestintäpäällikkö Juha Hietala.

Kuulokoje helpottaa merkittävästi arjen kommunikaatiotilanteita ja tukee työkykyä. Apuvälineen saamisen jälkeen tarvitaan laadukasta kuntoutusta, joka antaa eväitä työssä jaksamiseen ja oman tilanteen kokonaisvaltaiseen haltuunottoon.

– Kuulovammaisen tulisi saada kuntoutuksesta keinoja, joilla hän selviää työelämässä ja arjessa. Kuulovammaisen kuntoutuksessa keskeistä on kuulovamman vaikutusten tunteminen, työssä jaksamisen tukeminen, kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen, apuvälineiden käytön tukeminen sekä identiteettiin liittyvien kysymysten käsittely.  Kuntoutujasta riippuen pohditaan myös esimerkiksi uuteen ammattiin kouluttautumista ja etsitään sopivia työelämän mukauttamisratkaisuja, kertoo kuulovammaisten kuntoutuspalveluja tuottavan Kuulo-Auris Oy:n psykologi Kristiina Laakso.

Kuulovammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, sopeutumisvalmennuskursseja ja moniammatillista yksilökuntoutusta, rahoittaa KELA. Kuntoutuspalvelujen hintaperusteisen kilpailutuksen myötä vamma- ja sairausspesifi osaaminen uhkaa kuitenkin kadota – kursseja järjestävät nyt monenlaiset toimijat.

– Kuulovammaisten kuntoutus on luisumassa vaikuttavuudeltaan vähäiseksi yleiskuntoutukseksi, jossa palvelun tuottajalla ei välttämättä ole erityisosaamista kuulovammaisuuteen liittyen. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että kuntoutuksessa kuulovammaan liittyviä asioita käsitellään pintapuolisesti ja kuntoutuksen teemat liittyvät pääasiassa fyysiseen kuntoon ja ravintoon. Tällainen yleiskuntoutus vastaa huonosti työikäisen kuulovammaisen tarpeisiin, selvittää Kuuloliiton erityisasiantuntija Anniina Lavikainen.

Maaliskuun 3. päivänä vietetään Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälistä kuulopäivää. Haastavimmassa tilanteessa ovat kehittyvät maat, joissa apuvälineiden korkea hinta estää niiden hankkimisen, ja joissa vain joka kymmenes apuvälineitä tarvitsevista saa niitä käyttöönsä.  Koko maailmassa on liian vähän tietoa kuulokojeen hyödyistä sekä tuen ja kuntoutuksen merkityksestä kuulovammaiselle.

Lisätietoja:

Annina Virta, suunnittelija, Kuuloliitto ry
+356 40 545 4710
annina.virta@kuuloliitto.fi

Lisätietoa WHO:n sivuilta:
www.who.int/deafness/world-hearing-day/whd-2018/en/

Tarkemmat tiedot päivittyvät WHO:n sivuille 2.3.