Viestintä ja verkostoituminen
Viestintä
Hyvä viestintä lisää yhdistyksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Se aktivoi jäseniä ja saa uudet jäsenet kiinnostumaan toiminnasta. Avoin ja jatkuva viestintä lisää yhdistyksen tunnettuutta ja merkitystä paikallisena toimijana.
Kaikessa viestinnässä ja jokaisen viestin kohdalla tulee erikseen miettiä:
- miksi me viestimme? Mitä haluamme saada aikaan?
- kenelle me viestimme, kenet me haluamme tavoittaa, keihin me haluamme vaikuttaa?
- millaisella viestillä (sisältö) ja millä keinoin tavoitamme kohderyhmämme? Lehtijuttu, mielipidekirjoitus, sähköposti, nettisivut, Facebook, ilmoitustaulu, aloite/kannanotto …?
Onnistuakseen viestinnässä yhdistyksen on hyvä nimetä viestintävastaavat
Perinteisesti yhdistyksen (sisäisestä) viestinnästä on vastannut sihteeri. Nykyään viestinnän merkitys on niin suuri ja eri viestintäkanavia ja -tehtäviä on niin paljon, että yhdistyksessä on hyvä miettiä kuka / ketkä vastaavat mistäkin viestinnästä ja tiedottamisesta.
Yhdistyksen sisäisestä, jäsenille suuntautuvasta, viestinnästä voi vastata eri henkilö / henkilöt kuin ulkoisesta viestinnästä. Sisäisessä viestinnässä jäsenistöä informoidaan ajankohtaisista asioista, käydään keskustelua yhdistyksen toiminnasta, sitoutetaan jäsenet mukaan toimintaan ja perehdytetään uudet jäsenet yhdistyksen toimintaan. Jäsenlehti / -tiedote, jäsenkirjeet, kokouskutsut ja toimintakalenteri ovat tärkeitä, koska silloin jäsen kokee saavansa henkilökohtaista postia yhdistykseltä.
Sisäisen viestinnän välineitä henkilökohtaisen vuorovaikutuksen lisäksi ovat mm.
- sähköposti ja perinteinen kirje
- jäsenlehti tai –tiedote (voi julkaista myös sähköisesti)
- puhelin, tekstiviesti
- yhdistyksen verkkosivut ja Facebook-sivut, myös muut some-kanavat
- Kuuloliiton verkkosivuilla olevat yhdistyksen sivut
Ulkoisella viestinnällä yhdistys saa näkyvyyttä asialleen ja innostaa mukaan uusia toimijoita
Ulkoisen viestinnän keskeisiä kanavia ovat sanomalehdet (mediatiedotteet, artikkelit/uutiset, mielipidekirjoitukset), sosiaalinen media ja yhdistyksen nettisivut. Kannanotot ja aloitteet lähetetään ko. asiasta päättäville, mutta ne ovat myös hyviä uutis- tai mielipidekirjoituksen tai tiedotteen aiheita. Tapahtumista ja tilaisuuksista kannattaa em. lisäksi tiedottaa myös ilmoitustauluilla ja odotustiloissa. Itse tilaisuuksissa yhdistyksillä on hyvä olla jaossa yhdistyksen (ja Kuuloliiton) esite, jäsenlehti ja jäseneksiliittymiskortti.
Tee yhdistyksellesi kotisivut
Yhdistyksen kotisivut on helppo, nopea ja halpa tapa viestiä yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista niin jäsenistölle kuin ulkopuolisillekin. Kotisivut lisäävät yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuutta. Niiden avulla voi löytää myös uusia jäseniä.
Markkinoilla on useita ilmaisia ja maksullisia (n. 3-25 €/kk) kotisivupohjia, joilla on helppo tehdä omannäköiset yhdistyksen verkkosivut. Valmiilla alustoilla kotisivujen luominen ja ylläpitäminen ei vaadi erityisosaamista, tietokoneen käytön perustaidot riittävät.
Tutustu allaoleviin kotisivu-palveluihin. Kokeile!
http://www.webnode.fi/yrityksen-sivut/
Lisää kotisivualustoja löydät esimerkiksi googlettamalla kotisivut.
Yhdistyksen kannattaa tehdä myös oma alasivunsa Kuuloliiton verkkosivuille >
Sosiaalinen media tiedotus- ja keskustelukanavana
Sosiaalinen media on ilmainen, nopea ja helppo tapa viestittää yhdistyksen tapahtumista ja toiminnasta sekä jäsenistölle että muille kiinnostuneille. Siellä on myös mahdollista keskustella, ottaa kantaa ja kysellä.
Facebook on tällä hetkellä sosiaalisen median suosituin kanava. Ohjeita Facebookin käyttöön löydät alla olevista linkeistä.
Jotta tiedot sivustolla pysyvät ajan tasalla, on yhdistyksessä hyvä valita Facebook- ja Kotisivu-vastaava / vastaavat.
Käytännön vinkkejä viestintään
Viestintää kaikille – saavutettavan viestinnän opas
Välitä viestiä! Ev.lut. kirkon viestinnän opas
Verkostoituminen
Verkostolla viitataan joukkoon toisensa tuntevia ja toisiinsa luottavia toimijoita, jotka jakavat keskenään tieto-taitoja, kokemuksia ja toimintamalleja. Yhteistyö tarkoittaa toimintaa, joka toteutetaan kumppanuussuhteessa muiden toimijoiden kanssa. Muut toimijat voivat olla toisia yhdistyksiä, yrityksiä tai julkisen sektorin toimijoita.
Mitä laajemmalle yhdistys on verkostoitunut, ja mitä enemmän sillä on yhteistyökumppaneita, sitä elinvoimaisempi, näkyvämpi, osaavampi ja vaikuttavampi yhdistys on.
Yhdistysten yhteistyöstä muodostuu synergistä hyötyä. Yhdistykset saavat enemmän näkyvyyttä ja tunnettuutta, niiden toimintaedellytykset vahvistuvat ja toimintaa on mahdollista toteuttaa laaja-alaisemmin, uusien jäsenten ja osallistujien rekrytointi on helpompaa. Verkostoissa yhdistykset löytävät uusia ideoita ja mahdollisuuksia oman toimintansa kehittämiseen. Myös toiminnan markkinointi ja rahoituksen järjestäminen helpottuvat.
Verkostoitumisesta on hyötyä erityisesti yhdistyksen vaikuttamis- ja palvelutoiminnassa, mutta myös kerho- ja virkistystoimintaa sekä erilaisia tapahtumia ja tempauksia voi järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö tuo näkyvyyttä, uusia osallistujia ja lisää resursseja toimintaan.
Esimerkkejä mahdollisista yhteistyökumppaneista eri toiminnoissa
- Yhdistyksen perustoimintaan, vaikuttamiseen ja vertaistukeen liittyvät koulutukset ja seminaarit. Yhteistyökumppaneita: muut yhdistykset ja järjestöt, kansalaisopistot / työväenopistot, opintokeskukset, vaikuttamisessa myös päättäjät, kunnallispolitikot, viranomaiset, vammais- ja vanhusneuvostot
- Kokemuskouluttajatoiminta. Yhteistyökumppaneita: valtakunnallinen Koko-verkosto, Kuuloliitto, alueelliset ohjausryhmät, oppilaitokset, muut yhdistykset
- Retket, matkat, leirit. Yhteistyökumppaneita: muut yhdistykset, matkailuyritykset ja –yhdistykset, seurakunnat, mahdollisesti myös kuntien kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajantoimi sekä ikäihmisten palvelut
- Kuulolähipalvelu. Yhteistyökumppaneita: kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, ikäihmisten palvelut, kotihoito, keskussairaalat, palvelutalot, terveyspalveluyrittäjät, Kuuloliitto, tiimien kuulolähipalvelutyöryhmät, muut yhdistykset, kuuloalan yritykset
- Kuulon ja näön päivät. Yhteistyökumppaneita: muut yhdistykset (kuulo, näkö, kuurosokeat), kunnan vammaispalvelut sekä sosiaali- ja terveystoimi, palvelutalot, kuulon ja näön apuvälineyritykset, Kuuloliitto (kuntoutussihteerit ja asiantuntijat), Näkövammaisten keskusliitto, oppilaitokset
- Luennot, seminaarit, paneelit. Aiheesta riippuen yhteistyökumppaneita: muut vammaisjärjestöt, kunnan sosiaali-, terveys-, vammais- ja ikäihmisten palvelut, päättäjät, kunnallispolitikot, vammais- ja vanhusneuvostot, asiantuntijat yrityksistä, järjestöistä ja oppilaitoksista
- Tapahtumat ja tempaukset. Aiheesta ja tilaisuuden luonteesta riippuen yhteistyökumppaneita: muut yhdistykset ja järjestöt, yritykset, oppilaitokset, opiskelijat, viranomaiset ja päättäjät
- Kuulonsuojaus. Yhteistyökumppaneita: muut yhdistykset ja järjestöt (esim. ammattiyhdistykset, vanhempain- ja isovanhempien yhdistykset), työterveyshuolto / työsuojelu, yritykset, vapaa-ajan toimijat (ravintolat, konsertit, elokuvat, festivaalit, liikuntatapahtumien järjestäjät, kulttuuritoimi), koulut ja päiväkodit, opetus- ja kasvatustoimi, päättäjät
Verkostoitumalla tehoa vaikuttamiseen
Paikkakunnilla toimii lukuisia eri toimialojen yhdistyksiä. Marion Fieldsin (2014, Verkostoitumalla yhteisöllisyyteen) selvityksen mukaan yhdistysten ja piirien verkostot ovat tällä hetkellä vielä usein oman alan toimijoiden keskinäisiä. Kuitenkin kyselyyn vastanneiden yhdistystoimijoiden mukaan paras hyöty yhteistyöstä saadaan, kun toimitaan jonkin muun alan yhdistyksen ja toimijan kanssa!