Kuulovammaisten vaikuttamismahdollisuudet hyvinvointialueilla vaihtelevat
Tekstin on kirjoittanut Kuuloliiton asiantuntija Anniina Horto-Lönnqvist. Se on osa aluevaalien blogisarjaa ja avaa tavoitettamme 4. Varmistamme kuulovammaisten asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet. Tutustu Kuuloliiton vaalitavoitteisiin: Kunta- ja aluevaalit 2025. Kuva: Joel Virtanen.
On mahdotonta vaikuttaa asioihin, jos ei pysty edes osallistumaan keskusteluun. Siksi on varmistettava, että hyvinvointialueen päätöksenteko on kuulovammaisille saavutettavaa. Räikeimmillään olemme törmänneet siihen, että vammaisneuvoston kokoukset eivät ole olleet kuuloesteettömiä.
Vaikka vammaisneuvoston kokousten kuuloesteellisyys on erityisen irvokasta, ei kuitenkaan riitä, että huolehditaan vain vammaisneuvostojen kokousten esteettömyydestä. Vammaisten ihmisten osallisuutta päätöksentekoon ei voi eristää vammaisneuvostoihin. Myös päättäjinä toimii kuulovammaisia henkilöitä.
Kyse ei ole vapaaehtoisesta, mukavasta lisästä, vaan useassa laissa säädetystä perusoikeudesta. Hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista säädetään hyvinvointialuelaissa. Syrjimättömyydestä, josta esteettömyydestä huolehtimisessa on kyse, säädetään muun muassa perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa.
Myös monista konkreettisemmista asioista, kuten kokous- ja muiden videotallenteiden tekstityksistä ja kokoustilojen äänensiirrosta, säädetään lainsäädännössämme. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää, että videotallenteet on tekstitettävä viimeistään 14 vuorokauden kuluessa niiden julkaisusta. Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä velvoitetaan, että mikäli kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.
Neuvostoille läsnäolo-, puhe- ja aloiteoikeus
Vammais- ja vanhusneuvostojen rooli ja merkitys hyvinvointialueilla vaihtelevat. Parhaiten eri tavoin vammaisten ihmisten osallisuus ja huomiointi hyvinvointialueen päätöksenteossa turvataan, kun he pääsevät osallistumaan siihen kaikissa päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Myös YK:n vammaissopimus edellyttää neuvottelemaan tiiviisti vammaisten ihmisten kanssa heitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa.
Osassa hyvinvointialueita neuvostoille on myönnetty läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston ja lautakuntien kokouksiin. Kuuloliitto kannattaa, että tämä käytäntö otetaan käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla eli läsnäolo- ja puheoikeus kirjataan hyvinvointialueen hallintosääntöön. Lisäksi neuvostoille tulisi antaa mahdollisuus tehdä aloitteita aluehallitukselle ja -valtuustolle.
Vammattomien voi olla vaikea tunnistaa, mitkä kaikki valmistelussa olevat asiat vaikuttavat vammaisiin henkilöihin ja miten. Siksi rajaamalla etukäteen vammaisten ihmisten kuulemisoikeutta, vammaiset ihmiset eivät todennäköisesti tule kuulluksi kaikissa asioissa, jotka heitä koskevat. Puhe-, läsnäolo- ja aloiteoikeus auttavat turvaamaan sen, että vammaiset ihmiset tulevat YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden mukaisesti osallistuneiksi kaikkiin heitä koskeviin päätöksentekoprosesseihin.
Kuuloyhdistysten rooli
Alueen kuuloyhdistyksillä on merkittävä rooli siinä, että kuulovammaisten ääni kuuluu hyvinvointialueella. Hyvä malli on huolehtia paitsi eri kuntien, myös eri vammaisryhmien edustuksesta alueen vammaisneuvostossa. Eri asiakasryhmiä voidaan osallistaa myös asukas- ja käyttäjäraadein. Kuuloliiton kokemustoimijat eli tehtävään koulutetut kokemusasiantuntijat osallistuvat mielellään palvelujen kehittämiseen näiden kautta.
Hyvinvointialue voi tukea kuulovammaisten osallisuutta myös tukemalla avustuksin heitä edustavia kuuloyhdistyksiä. Hyvinvointialueiden avustuksilla vapaaehtoisvoimin toimivat kuuloyhdistykset toteuttavat muun muassa vertaistukea, tiedotustoimintaa sekä Kuulolähipalvelua, joka on käytännön apua alueen kuulokojeen käyttäjille.