Kokemustarinat muuttavat maailmaa
Blogin ovat kirjoittaneet Kuuloliiton asiantuntijat Päivi Kostamo ja Päivi Vataja
Kokemustieto on 2000-luvulla saanut yhä suuremman roolin ammatillisen tiedon rinnalla. Taustalla on palveluita käyttävien asiakkaiden ja potilaiden halu ja tarve kertoa omia näkemyksiään elämästä sairauden tai vamman kanssa.
Passiivinen kohteena olija on muuttunut aktiiviseksi toimijaksi ja vaikuttajaksi, jonka asiantuntijuus perustuu kokemuksiin, joita kellään muulla ei ole. Asiakasraateja perustetaan ja webinaarien ja seminaarien kokemuspuheenvuoroja hiljennytään kuuntelemaan. Kokemustarinat pysäyttävät ja koskettavat.
Kokemustietoon liittyvien käsitteiden kirjo on laaja. Puhutaan kokemuskouluttajista, kokemusosaajista, kokemusasiantuntijoista ja kokemustoimijoista. Nimikettä kokemustoimija käytetään niistä kokemusasiantuntijoista, jotka ovat käyneet järjestöjen muodostaman Kokemustoimintaverkoston koulutuksen.
Kuuloliitto on ollut mukana toiminnassa jo vuosia. Tänä aikana maailma on muuttunut. Kokemuskouluttaja on nykyään laaja-alainen kokemustoimija, kehittäjä ja vaikuttaja. Kokemustietoa välitetään myös monin tavoin. Tarinansa voi kertoa lehtien sivuilla tai sosiaalisessa mediassa, ja palveluita parantaa sairaalan asiakasraadissa. Käyttäjäkokemuksen avulla voidaan kehittää uusia teknologioita ja apuvälineitä, jotka parantavat kuulovammaisten elämänlaatua. Kehitettävä palvelu voi olla vaikkapa mobiilisovellus.
Vammojen kirjo, ihmisten elämäntilanteet, työ- ja perhetilanne sekä oma persoona ovat ainutlaatuiset. Yksikään teoria ei pysty kuvaamaan vamman tai sairauden kanssa elämistä samalla tavalla kuin mihin kokemusten kautta päästään. Samalla jokainen tarina ja ainutlaatuinen kokemus täydentävät teorioita. Kokemustieto on aina kokijalleen todellinen ja tosi, eikä sellaisenaan yleistettävissä. Tarvitaan myös teorioita, jotka antavat yleisymmärryksen eri vammoista ja niiden seurauksista.
Teorian ja kokemusten yhdistyessä päästään lopputulokseen, joka lisää ymmärrystä ainutlaatuisella tavalla. Kun teorian takana on ihminen, vammojen ja sairauksien merkitys on helpompi käsittää. Miksi esimerkiksi on tärkeää edistää tiedonsaannin saavutettavuutta? Mitkä asiat helpottavat kuulokojeisiin tottumista? Mitä sisältöjä kuntoutuksessa on tärkeä olla? Miten meluisa oppimisympäristö vaikuttaa kuulovammaisen oppilaan arkeen?
Miksi kokemustoimintaa tarvitaan?
Kuulovammat ja kuulemiseen liittyvät ongelmat ovat näkymättömiä, eikä kuuloesteettömyyttä usein osata huomioida riittävästi. Kyseessä on kuitenkin korvaamaton ja merkityksellinen aisti.
Kokemuksiaan jakavat ovat edelläkävijöitä. He kertovat rohkeasti tarinansa muiden käyttöön ja yhteiseksi hyödyksi. He uudistavat ajatuksia kuuloterveydestä, vammaisuudesta ja esteettömyydestä ja näin muuttavat kuulovammaisuuteen liittyvä asenteita ja mielikuvia. Kokemustoimijoiden ääntä tarvitaan avaamaan käsitteet ja asiat ymmärrettäviksi. Voimme lukea, mitä tarkoittaa esimerkiksi kuulovammaisuus, tinnitus, sisäkorvaistutteet ja harvinaiset kuulovammat. Mutta miten kuulovammaisuus käytännössä vaikuttaa elämään, sen ymmärrämme vasta kokemusten kautta.
Kokemustieto antaa eri alojen asiantuntijoille, ammattilaisille, tilojen ja tapahtumien suunnittelijoille tietoa kuulovammaisen kohtaamiseen tai palvelun suunnitteluun. Kokemustoimijoiden tarinat ja kokemukset voivat vaikuttaa lainsäädäntöön ja politiikkaan. Se auttaa päättäjiä ymmärtämään kuulovammaisten tarpeita ja edistämään esteettömyyttä yhteiskunnassa.
Kokemustoiminta tarjoaa vapaaehtoisille uudenlaisen tavan päästä mukaan järjestöjen vaikuttamistoimintaan. Halu muuttaa maailmaa ja vaikuttaa asioihin on kautta historian ollut merkittävä syy osallistua vapaaehtoistoimintaan. Kokemustarinat tarjoavat väylän vaikuttamiselle ja osallisuudelle.
“Älä ikinä pelkää kertoa tarinaasi, sillä se voi olla juuri se avain, joka avaa jonkun lukon.”
Kiinnostuitko kokemustoimijuudesta? Ota rohkeasti yhteyttä, niin kerromme lisää.
Lisätietoja: www.kuuloliitto.fi/kokemustominta