Lasten audiologian päivien antia: huulioluvun uusi nousu, digihoitopolut ja monikulttuurisuus
Lasten audiologian päivät järjestettiin Oulussa 3.-4.10.2024. Tämän vuoden päivien ohjelma oli aiheiltaan monipuolinen ja ajankohtaisiin kysymyksiin vastaava.
Ensimmäisenä päivänä esillä oli lasten kuulokojekuntoutus ja toispuoleiset kuuloviat, huuliolukuun liittyvä tutkimus sekä lasten ja nuorten digihoitopolku. Toisena päivänä esillä oli monikulttuurisuus eri näkökulmista, kuulovammaisten lasten ja nuorten mahdollinen neurokirjoisuus sekä ensitieto lapsen kuulovammasta. Myös kuulo- ja viittomakielialan järjestöt pääsivät esittelemään ajankohtaista toimintaansa.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa on kehitetty erityisesti kuulovammaisille lapsille ja nuorille digihoitopolku, joka täydentää kasvokkain tapahtuvaa palveluvalikoimaa sekä auttaa perheitä, nuoria ja ammattilaisia pitämään yhteyttä toisiinsa ja seuraamaan kuntoutuksen vaikuttavuutta. Polun kautta vanhemmat tai nuori voivat esimerkiksi pitää päiväkirjaa kuulon apuvälineen käytöstä, ja näin tuottaa ammattilaisille tarpeellista lisätietoa kuntoutuksen tueksi. Digihoitopolku herätti paljon kiinnostusta ja vastaavaa polkua toivottiin myös muille alueille käyttöön.
Huulioluvun merkitys lapsen kasvussa ja kehityksessä
Huuliolukua käsittelevässä esityksessään tutkija Satu Saalasti kertoi, että puhe ja puheen havaitseminen on luonnostaan moniaistista. Erityisen tärkeää on audiovisuaalinen integraatio eli se, että äänen auditiivinen osa vastaa kasvojen visuaalista osaa. Huulio kiinnostaa pieniä lapsia jo varhain, ja puheen näkemisen merkitys korostuu puheen kehityksen aikana.
Kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten puheen havaitsemista verrattaessa tunnistettiin, että molemmilla ryhmillä puheen moniaistinen havaitseminen tukee kuulo- ja näköaistimusten nopeampaa havaitsemista. Moniaistisuuden merkitys on suuri erityisesti kuulovammaisille lapsille. Huulioluku aktivoi aivojen eri osia, kuten kuulo- ja näköaivokuorta. Huulioluvun ymmärtäminen pelkästään puheliikkeitä seuraamalla on haastavaa ja yksilöiden väliset erot suuria.
Professori Kerttu Huttunen kertoi huulioluvun kuntoutuksesta kliinisessä työssä. Aiemmin huulioluvun kuntoutus oli vakiintunut osa kuulovammaisten lasten ja aikuisten kuntoutusta, mutta digitaalisten kuulokojeiden ja monikanavaisten istutteiden myötä kuntoutuksen painopiste siirtyi kuulon apuvälineiden käyttöön ja kuuloharjoitteisiin. Viime vuosina kiinnostus huuliolukuun ja sen kehittämiseen on vahvistunut uudelleen. Lisäksi huulioluvun tutkimusta on sovellettu käytäntöön ja lähdetty tuottamaan huulioluvun oppimista käsittelevää materiaalia tutkimustiedon pohjalta. Huttusen esittelemää Näkörata-sovellusta luodaan osana Katse huulioon? -tutkimushanketta. Tavoitteena on, että Näkörata-sovellusta voi käyttää sekä omatoimiseen huulioluvun harjoitteluun että yhtenä osana kuntoutusta. Sovellus sisältää useita erilaisia ja eritasoisia huulioluvun harjoituksia.
Monikulttuurisuus ja kielikysymykset
Väestöliiton asiantuntija Anita Novitsky herätteli päivien ammattilaisia pohtimaan kulttuurisia kysymyksiä erilaisten teoreettisten ja käytännöllisten mallien kautta. Kuuloalan ammattilaiset ja järjestöt kohtaavat yhä enenevästi kuulovammaisia lapsia ja nuoria erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista sekä lähtötilanteista.
Valterin erityisluokanopettaja Katri Ranta korosti tarvetta reagoida riittävän varhain monikulttuuristen, vaikeasti kuulovikaisten lasten tilanteisiin ja arvioimaan koulussa tarvittavaa tukea. Vaikka aiheena olivat “kielettömät lapset”, todettiin, että sellaisia lapsia ei oikeastaan ole. On vain oikea-aikaisten palvelujen ja tuen puutetta. Myös Niilo Mäki instituutin tutkija on herätellyt blogikirjoituksessaan pohtimaan samaa teemaa: Kukaan ei ole varsinaisesti kieletön (vikke.nmi.fi)
Järjestöjen tarjoaman vertaistuen merkitys
Järjestöjen puheenvuoroissa esitettiin sekä ruusuja että kehittämiskohteita lasten ja nuorten kuulonkuntoutuksesta. Lisäksi nostettiin esiin huoli STEA-rahoituksen epävarmuudesta sekä ylipäätään hyvinvointialueiden vaikeasta tilanteesta. Järjestöt korostivat vertaistuen merkitystä lapsille, nuorille ja heidän perheilleen itsetunnon ja kasvun tukijana.
Teksti: Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen ja asiantuntija Taneli Ojala
Lasten audiologian päivät 3.-4.10.2024. Kuuloliiton asiantuntija Taneli Ojala kertoo Lasten ja nuorten vertaistoiminnasta.