Melu kuulovammaisen kynnyksenä – esteettömät kuunteluympäristöt normiksi
Kuuloliitto haluaa Helppo kuulla -viikolla kannustaa yhteiskunnan eri toimijoita varmistamaan kuunteluympäristöjen esteettömyyden erilaisissa tiloissa. Esteettömyys tunnistetaan edelleen vahvimmin liikkumisen esteettömyyden näkökulmasta. Huonommin tunnetaan se, että arjen toimintaympäristöjen melu voi toimia kuulovammaiselle samanlaisena osallistumisen esteenä kuin tilan kynnys pyörätuolia käyttävälle henkilölle.
Meiltä Kuuloliitossa kysytään usein, mikä olisi paras ratkaisu kuuloesteettömyyden varmistamiseksi. Vastaus siihen on yhtä aikaa sekä helppo että vaikea: yhtä parasta ratkaisua ei nimittäin ole olemassa. Sen sijaan tarvitaan erilaisia kuuloesteettömyysratkaisuja, esimerkiksi tilan ominaisuuksista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Tärkeää on tunnistaa kuulovammaisten käyttäjäryhmän moninaisuus sekä löytää ratkaisu, joka mahdollisimman hyvin palvelee erilaisia käyttäjätarpeita. Kuulon apuvälineen käyttäjä tarvitsee muun muassa äänensiirtoa, mutta hyvästä akustiikasta ja lyhyestä jälkikaiunta-ajasta hyötyvät myös ne huonokuuloiset, joiden kuulonalenema on lievempi.
Kuunteluympäristön esteettömyys ja kuulon apuvälineet ovat osa samaa palapeliä
Kuuloteknologia kehittyy koko ajan. Samanaikaisesti ovat kehittyneet sekä kuulon yksilöllisten apuvälineiden, kuten kuulokojeiden teknologia, että kuuloesteettömyysratkaisut. Kuulokojeista ja sisäkorvaistutteista on tullut aiempaakin yksilöllisempiä. Viime vuosina ovat korostuneet myös ratkaisut, joilla kuulokojeen tai istutteen saa yhdistettyä vaivatta toiseen äänilähteeseen, kuten puhelimeen tai tietokoneeseen. Uusimmissa kuulokojeissa, myös julkisen terveydenhuollon kautta saatavissa, alkaa olla bluetooth-ominaisuus. Kuitenkin samalla on käynyt niin, että kuulokojeessa saattaa olla vain bluetooth-toiminto, eikä enää induktiiviseen kuunteluun tarvittavaa T-asentoa.
Mitä tämä teknologinen muutos tarkoittaa kuulon apuvälineen käyttäjän kannalta? Bluetooth-varustetulla kuulokojeella puhelun tekeminen on helpompaa kuin aiemmin. Samoin on helpompaa yhdistää kuulokoje muihin älylaitteisiin. Toisaalta taas isompien tilojen, kuten auditorioiden ja luentosalien, kuunteluympäristön esteettömyyden suhteen on syntynyt uudenlaisia ongelmia. Suomessa ei vielä ole saatavilla bluetoothilla toimivaa, julkisiin tiloihin tarkoitettua äänensiirtojärjestelmää. Äänensiirto onnistuu vain kuulokojeiden ja muiden pienlaitteiden välillä. Olen todistanut monta hämmennystä ja pettymystä herättänyttä tilannetta, kun uutta bluetooth-ominaisuudella varustettua kuulokojetta ei ole saanutkaan yhdistettyä tilan äänensiirtoon.
Induktiosilmukka on ainoa standardisoitu äänensiirtojärjestelmä
Vaikka moni asia kuuloteknologian alalla kehittyy, on induktiosilmukkajärjestelmä edelleen ainoa kansainvälisen standardisointijärjestelmän mukaan standardoitu äänensiirtojärjestelmä. Muut äänensiirtojärjestelmät ovat ainoastaan tuotemerkkikohtaisia standardeja. Syksyllä 2022 maailman kuulovammaisten järjestö, IFHOH, otti kantaa äänensiirtojärjestelmien kehittymiseen. Kannanotto korosti tarvetta ylläpitää sekä induktiosilmukkajärjestelmiä ja kuulon apuvälineiden t-asentoja, että kehittää bluetooth -tekniikkaa ja erityisesti sen julkisiin tiloihin tarkoitettuja ratkaisuja. Ei voida valita vain jompaakumpaa äänensiirtovaihtoehdoista, vaan on tunnistettava erilaiset käyttäjäryhmät, -tarpeet ja tilanteet sekä toimittava hallitusti teknologisessa muutoksessa.
Tällä hetkellä Suomessa on jo kohtalainen määrä standardin mukaan toimivia induktiosilmukkajärjestelmiä julkisissa tiloissa, mutta harmillisesti pelkän bluetooth-ominaisuuden sisältävillä kuulokojeilla ei näihin esteettömyysominaisuuksiin pääse osaksi. Tällöin on vaarana, että kuulovammainen henkilö kokee tiedonsaannin esteitä, eikä pääse osalliseksi opinnoissaan, työelämässä, ja vapaa-ajalla, kuten kulttuuririennoissa. Sen tähden suosittelen itse aina kuulovammaisille henkilöille, että he varmistaisivat, että heidän kuulokojeissaan on sekä T-asento, että bluetooth-ominaisuus.
Suomessa äänensiirtoa säätelee lainsäädäntötasolla erityisesti esteettömyysasetus (2017). Tämän vuoden alusta lähtien on ympäristöministeriön johdolla työstetty esteettömyysasetuksen tietokomponentteja. Kuuloliitto on ollut työssä mukana muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Sen tavoitteena on ollut luoda elementtejä ja työkaluja esteettömyysasetuksen yhtenäiseen toimeenpanoon rakennettaessa. Tietokomponenttiluonnosta voi kommentoida vielä tämän viikon perjantaihin saakka Ota kantaa -palvelussa.
Tänä vuonna Helppo kuulla –viikolla kannustamme erityisesti edistämään palvelutalojen ja päiväkeskusten kuuloesteettömyyttä. Kerrothan meille Kuuloliitossa, jos tiedät paikkakunnaltasi kohteen, jossa on panostettu kuuloesteettömyyteen.
Blogin on kirjoittanut kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi