Hälyisät tilat vaikeuttavat oppimista
Viime viikkoina on virinnyt aktiivinen keskustelu avoimien opetustilojen soveltuvuudesta opetukseen. Avoimet ja hälyisät tilat ovat erityisen haasteellisia oppilaille, joilla on jokin oppimista haittaava vamma tai sairaus. Avokonttorimaiset koulut, joissa akustiikkaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, heikentävät lasten ja nuorten oppimistuloksia ja haittaavat pahimmillaan kielellistä kehitystä.
Suomalaisissa kouluissa opiskelee tällä hetkellä tuhansia alle 18-vuotiaita kuulovammaisia lapsia ja nuoria. Valtaosa heistä opiskelee integroituina tavalliseen perusopetukseen.
–Kuuloliitto on erittäin huolissaan lasten ja nuorten sekä erityisesti kuulovammaisten lasten koulunkäynnin sujumisesta avoimissa opetustiloissa. On vaarana, että lapset eivät pysty seuraamaan opetusta lainkaan, mikä tarkoittaa huomattavaa oppimistulosten heikentymistä. Tämä voi pahimmillaan viivästyttää opintojen etenemistä ja johtaa syrjäytymiseen kouluyhteisöstä, sanoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen.
Saavutettava kuunteluympäristö on kaikille lapsille opintojen sujumisen edellytys. Huonokuuloisille erityisen haastavaa on usein vieraiden kielten opiskelu.
– Hyvä kuuleminen vahvistaa yleisesti lasten kielellisten taitojen kehittymistä. Kuulemisen haasteet syystä riippumatta aiheuttavat kognitiivista pinnistelyä, mikä heikentää mielen hyvinvointia, nostaa stressitasoja ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin.
Vaikka suoranaista kuulovammariskiä ei hälyisyydestä aiheutuisikaan, kärsivät kaikki oppilaat ja opettajat melun seurannaisvaikutuksista. Jatkuva melu aiheuttaa välittömästi keskittymisvaikeuksia ja pitkittyessään kroonista väsymystä. Melu voi aiheuttaa häiriöitä pahimmillaan kielellisessä kehityksessä ja oppimisessa, vaikka lapsen kuulossa ei olisikaan vikaa. Myös opettajien kognitiivinen kuorma kasvaa hälyisän ympäristön seurauksena.
–Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa heikkoihin oppimistuloksiin ja lasten syrjäytymiseen koulunkäynnistä. Jo tällä hetkellä kamppaillaan nuorten mielenterveys- ja työkykyongelmien kanssa. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin ja opiskeluun.
Akustinen suunnittelu tärkeää
Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston tutkimuksen mukaan luokan toiminnasta syntyvä melu voi olla haittatekijä, vaikka akustiikka olisikin rakentamismääräysten mukainen. Perinteisessä luokkahuoneessa lisäämällä äänenvaimennusta luokkatilan lattiaan, kattoon ja kalusteisiin voidaan vähentää merkittävästi puheen häiritsevyyttä.
–Testiluokassa puheen koki häiritseväksi vain 15 % oppilaista, kun taas tavallisessa luokassa 65 % oppilaista, sanoo psykologian tohtori, erikoistutkija Jenni Radun Turun AMK:n rakennetun ympäristön tutkimusryhmästä.
Äänenvaimennus ei yksin selitä havaittua äänentason laskua testiluokassa. Tutkijat arvioivat, että akustisten ratkaisujen luoma rauhallinen tunnelma vaikutti oppilaiden käytökseen, eikä puhetilanteissa tarvinnut korottaa ääntään.
–Avoimissa ja joustavissa luokkatiloissa lisähaasteena on muista opetusryhmistä tuleva ääni. Kuunteluolosuhteisiin avoimissa ja joustavissa tiloissa voidaan vaikuttaa huoneakustiikalla, ryhmien toiminnan suunnittelulla ja ohjaamisella sekä estämällä eri ryhmien äänimaailmojen sekoittuminen tilaratkaisuin, kuten siirtoseinillä, kertoo Radun.
Sanna Kaijasen mukaan hyvät kuunteluolosuhteet ja akustiikka ovat oppilaan kannalta merkittävimpiä oppimisympäristöön tehtäviä muutoksia ja huonokuuloiselle välttämättömiä.
–On tärkeää ottaa huomioon, että kuulovammaisia lapsia melu häiritsee suhteessa enemmän kuin kuulevia. Kuulovammaisille puheen ja taustamelun välisen eron pitää olla riittävän suuri, että puheesta voi saada selvää.
Lisätietoja:
Sanna Kaijanen, toiminnanjohtaja, Kuuloliitto ry
Sähköposti: sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi
Puhelin: +358 40 508 1716
Jenni Radun, erikoistutkija, Turun AMK:n rakennetun ympäristön tutkimusryhmä
Sähköposti: etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
Puhelin: +358 50 598 5205