Blogit, Uutiset

Paloturvallisuudessa on huomioitava palohälytysten moniaistisuus

Tavallinen palovaroitin.

Tällä viikolla on vietetty paloturvallisuuden teemaviikkoa, joka päättyy tänään perjantaina 1.12. vietettävään Palovaroitinpäivään. Osana päivää Kuuloliitto haluaa muistuttaa, että paloturvallisuuden kehittämisessä tulee entistä vahvemmin huomioida kuulovammaisten ihmisten tarpeet.

Kuulo-ongelmia kokevia on Suomessa yhä enemmän väestön ikääntymisen myötä. Iän myötä tuleva kuulonalenema alkaa yleensä korkeilta taajuuksilta, jolloin erityisesti erilaisten hälytysäänien, kuten palohälyttimen, kuuleminen vaikeutuu.

Ympäristöministeriön esteettömyystyöryhmä totesi alkuvuodesta Rakennettu ympäristö kaikille -raportissaan, että YK:n vammaisyleissopimuksen 11 artiklan mukaan sopimusosavaltioiden, kuten Suomen, tulee toteuttaa kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden suojelu ja turvallisuus vaaratilanteissa. Työryhmä totesi, että paloturvallisuuden suhteen on edelleen haasteita, ja korosti, että palovaroittimien merkinannossa tulisi järjestelmällisemmin edellyttää moniaistisuutta tiloissa, joita käyttää paljon ihmisiä. Tämä koskee myös asuinkerrostalojen yleisiä tiloja.

Pelastuslain muutosten myötä palohälyttimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy vuoden 2026 alusta asukkaalta rakennuksen omistajalle. Muutoksella halutaan varmistaa, että yhä useammassa rakennuksessa on toimiva palohälytin. Tällä hetkellä arvioiden mukaan noin joka viidennestä asunnosta puuttuu palohälytin.

Lain palovaroittimia koskevan pykälän (17§) perusteluissa todetaan, että tulipalon havaitseminen ja paikalla olijoiden varoittaminen voidaan toteuttaa tilasta riippuen erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Esitys tunnistaa tarpeen moniaistisille ratkaisuille todeten, että ”erityisryhmien osalta tulee varoitus antaa tarvittaessa muutenkin kuin äänimerkillä. Majoitustiloissa, hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa on varoittaminen toteutettava niin, että vaarassa olevat kuulevat tai näkevät hälytyksen.”

Palohälytys olisi aina tärkeä saada moniaistisesti, sillä erityisesti ikääntyessä on yleistä, että kuulo ja näkö molemmat heikkenevät. Rakennuksen paloturvallisuuden edistämisessä on tärkeä tunnistaa rakennuksen asukkaiden ja käyttäjien erilaiset tarpeet. Vastaamalla niihin osana muuta paloturvallisuuden edistämistä, ei myöhemmin tarvita niin paljon erillisratkaisuja yksittäisten asukkaiden ja käyttäjien osalta. Kuuloliitto kannustaa rakennusten omistajia varmistamaan jo ennen vuoden 2026 alkua, miten heidän omistamassaan rakennuksessa huomioidaan moniaistisuus paloturvallisuudessa eli varmistetaan palosta varoittaminen sekä kuuloon, että näkemiseen perustuen.

Anniina Lavikainen
Kehittämispäällikkö
anniina.lavikainen(a)kuuloliitto.fi

Anniina Horto
Asiantuntija, vaikuttamistyö
anniina.horto(a)kuuloliitto.fi

Infolaatikko

Tällä hetkellä kuulovammaisen on mahdollista saada kuulovammaisen palohälytin tai hälytysjärjestelmä vammaispalveluista. Ongelmana on se, että vammaispalvelulain (1987) perusteella kuulovammaisen hälytysjärjestelmä myönnetään subjektiivisena oikeutena vain vaikeasti kuulovammaisille henkilöille. Kuitenkin jo ennen lääketieteellisesti määriteltyä vaikeaa kuulovammaisuuden astetta monella kuulovammaisella on vaikeuksia kuulla hälytysääniä. He tarvitsisivat värinään tai valoon perustuvaa järjestelmää täydentämään äänen antamaa tietoa.