Kuulovammaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus harrastaa: Salibandy
Me Kuuloliitossa rohkaisemme kaikkia siihen, että kuulovamma ei ole este harrastamiselle. Jokaisella kuulovammaisella lapsella ja nuorella on oikeus valita juuri se harrastus, joka tuntuu heille merkitykselliseltä ja mielekkäältä.
Salibandy kuulovammaisena
Olen kokeillut monia erilaisia harrastuksia kuten esimerkiksi tanssia, kuvataiteita, voimistelua, golfia, futsalia ja salibandya. Niistä sain sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Lapsena minulla piti olla aina kaveri mukana, että uskalsin aloittaa uuden harrastuksen. Pelkäsin ihmisten ennakkoluuloja ja siksi en uskaltanut mennä yksin toimintaan mukaan. 
Valitsin päälajikseni salibandyn ja sitä ehdin pelata 5–6-vuotta. Lopetin salibandyn pelaamisen, koska en sopeutunut porukkaan, vaikka yritin kaikkeni (ja myös huoltajanikin yrittivät). Koin joukkueessa myös kiusaamista ja ulkopuolisuutta. Minulla olisi ollut vahva motivaatio kehittyä, mutta en halunnut pelata joukkueessa, jossa minua ei huomioitu ollenkaan. Siihen aikaan minulla oli meneillään paha identiteettikriisi ja yritin etsiä itseäni mm. kuka olen, miksi olen tällainen ja miksi minulla on kuulovamma.
Olen miettinyt pitkään pitäisikö palata salibandyn pariin. Tykkäsin lajista todella paljon, mutta siitä on jäänyt minulle kipeitä muistoja. Olen käynyt kuulovammaisten sählyvuoroissa ja olen saanut sieltä itsevarmuutta. Siellä koin ensimmäistä kertaa, että nyt kuulun tähän porukkaan ja minulla on mukava fiilis tulla pelaamaan muiden kanssa. Silloin pohdin, että pitäisikö antaa lajille toinen mahdollisuus ja mennä pelaamaan kuulevien salibandyjoukkueeseen. Uskalsin tehdä sen viimein keväällä, vaikka minua jännitti todella paljon miten uusi joukkue suhtautuisi kuulovammaani. Joukkue otti minut hyvin vastaan ja olen ylpeä itsestäni, että annoin minulle tärkeälle harrastukselle vielä mahdollisuuden.
Mielestäni kaikilla kuulovammaisilla on oikeus kokea kuuluvansa porukkaan ja saada hyviä kokemuksia. Vaikka asia olisi pieni juttu sinulle, mutta meille se voi olla todella iso juttu.
Oona Konttinen
ohjaaja, Kuuloliitto ry
Kuulovammaisilla voi olla hyvin erilaisia harrastuksia. Tärkeintä on, että harrastustoiminnassa otetaan huomioon kuulovammaisen tarpeet niin, että hän pystyy osallistumaan toimintaan yhdenvertaisesti. Tämä korostuu erityisesti joukkuelajeissa. Tässä kuulovammainen harrastaja voi tarvita apua harrastuksen ohjaajalta/valmentajalta.
Hei harrastustoiminnan ohjaaja/valmentaja! Katso vinkkejä kuulovammaisen harrastajan kohtaamiseen täältä: Opas-kuulovammaisen-liikkujan-kohtaamiseen.pdf (skul.org)