Melu uhkaa kuuloa ja oppimista – melutyötä arvioitava uudelleen
Julkaisemme eduskuntavaalitavoitteitamme avaavan blogisarjan. Tämä on blogisarjan seitsemäs osa ja se käsittelee tavoitetta Työturvallisuuslainsäädännössä melutyön määritelmää on muutettava siten, että lainsäädäntö tunnistaa paremmin erilaiset kuulolle vaaralliset melutyöt, myös opetus- ja kasvatusalalla. Blogin ovat kirjoittaneet Kuuloliiton asiantuntija Esa Kalela ja kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen.
Päiväkodeissa ja kouluissa tilanteesta ja toiminnasta riippuen melutasot voivat nousta kovinkin korkealle. Keskimääräinen kahdeksan tunnin äänialtistustaso on tyypillisesti 70 ja 80 desibelin välillä, mutta hetkittäin äänitasot voivat nousta jopa yli 90 desibelin. Kun kahdeksan tunnin äänialtistustaso on 85 desibeliä tai yli, on käytettävä kuulosuojaimia. Kun melualtistus ylittää 80 desibeliä kahdeksan tunnin työjaksossa, on työnantajan huolehdittava, että työntekijällä on mahdollisuus käyttää kuulosuojaimia.
Päiväkodeissa ja kouluissa melu on merkittävä kuormitustekijä. Melu voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, väsymystä ja stressiä; se voi vaikuttaa unen laatuun ja verenpaineeseen. Myös keskittyminen, oppiminen ja muisti voivat heiketä. Melusta voi seurata myös tinnitusta, ääniyliherkkyyttä ja korvien tukkoisuutta sekä opettajille tyypillisiä ääniongelmia. Meluisuus vaihtelee toimintaympäristön, ryhmän koon ja sen mukaan, mitä tehdään. Joissakin toiminnoissa korkeampi äänitaso on tavanomaista, kuten musiikkituokiot, jumpat ja liikunnalliset tilanteet. Toisissa tilanteissa korkea melutaso koetaan usein häiritsevämpänä, kuten ruokailu- ja pukeutumistilanteissa. Kaikissa tilanteissa on kuitenkin mahdollisuus toimia melun vähentämiseksi.
Mitä sitten tehdä meluisuuden vähentämiseksi?
Melulähteeseen puuttuminen on suorin tapa vähentää melua, joskaan ei aina helpoin. Jos lapsia on iso määrä pienessä tilassa ja toiminta on innostavaa ja vauhdikasta, on todennäköistä, että ääntä syntyy paljon. Pienempiin ryhmiin jakaminen, toiminnan eriyttäminen ja porrastetut siirtymätilanteet rauhoittavat tilanteita ja usein myös vähentävät hälyä. Päiväkotiryhmä voidaan esimerkiksi jakaa kahtia, toiset ulkoilevat ja toiset ovat sisällä, ja sitten ryhmien paikkaa vaihdetaan. Leikkitiloihin ja eri leikkeihin otetaan kerrallaan aina tietty määrä lapsia. Lepotiloihin ja pukeutumaan mennään muutama lapsi kerrallaan.
Kouluissa ja päiväkodeissa meluisuutta lisää usein sisätilojen liiallinen kaikuisuus. Erityisen kaikuisia paikkoja ovat yleisimmin käytävät ja eteiset sekä ruokailu-, liikunta- ja juhlasalit – isot ja korkeat tilat, joissa on kiviseinät ja paljon ikkunoita. Kaikuisuutta voi vähentää ja akustiikkaa parantaa äänenvaimennuksella. Tehokkaimmin ääntä saadaan vaimennettua lisäämällä tilan suuriin pintoihin kattoon ja seiniin akustiikkalevyä. Myös lattiamateriaali ja kiinnityspinnat voivat olla ääntä vaimentavia. Pientä parannusta ääniympäristöön saa tuomalla tilaan pehmeitä materiaaleja: sohvia, tyynyjä, mattoja ja verhoja.
Melutyön raja-arvoja tarkasteltava kriittisesti
Moni päiväkodin tai koulun työtekijä, puhumattakaan lapsista, ei tunnista melun aiheuttamaa jokapäiväistä rasitusta ja kuormitusta. Niin ikään moni työntekijä ei välttämättä tiedosta kuulonsa mahdollista heikentymistä ja näin ollen toimimista helpottavia apuvälineitä ei ole käytössä tai tarvittavia mukautuksia ei ole tehty. Toisaalta onneksi viime aikoina esimerkiksi liikunnanopettajat ovat alkaneet vaatia muutosta työn melukuormituksen huomioimiseen sekä kuulosuojainten käytön tarjoamista työnantajan taholta. Lisäksi liikuntasalien akustisiin ratkaisuihin tulee kiinnittää vahvemmin huomiota.
Uusimmat tutkimukset ovat tuoneet laajempaa ymmärrystä siitä, että osalle ihmisistä myös alhaisemmat äänentasot pitkään kestäessään voivat vaikuttaa negatiivisesti kuuloon. Ihmisten välillä on geneettisiä eroja siinä, että kuinka herkästi ja millaisilla desibelitasoilla kuulo vaurioituu melun takia. Kuuloliiton tavoitteena on saada muutosta työturvallisuuslainsäädäntöön sekä melualtistuksen raja-arvojen uudelleen arvioimista uusimman tutkimustiedon valossa. Tavoitteeksi tulee ottaa ”Nolla työstä johtuvaa meluvammaa”.