Vammaispalvelulain uudistus kaatumassa – vammaispalvelujen kehittämiseen panostettava joka tapauksessa
Perustuslakivaliokunta julkaisi torstaina 12.1. lausuntonsa hallituksen vammaispalveluesityksestä. Uudistuksen tavoitteena on ollut yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdeksi yhtenäiseksi vammaispalvelulaiksi. Hallituksen esityksessä on valiokunnan mukaan kuitenkin niin paljon korjattavaa, ettei sen eteneminen tällä hallituskaudella ole enää todennäköistä.
Kuuloliitto näkee perustuslakivaliokunnan ikääntymisrajausta koskevat kirjaukset perusteltuina ja tärkeinä ikääntyneiden kuulovammaisten näkökulmasta. Liitto on kuitenkin pettynyt siihen, jos yli 10 vuoden jälkeenkään uutta vammaispalvelulakia ei saada valmiiksi. Uuteen lakiin olisi tulossa merkittäviä sisällöllisiä parannuksia palveluihin, kuten subjektiivisten oikeuksien vahvistuminen.
Uudistuksen kaatuessa vammaispalvelujen säädösperustana hyvinvointialueilla toimivat
- laki vammaisuuden perusteella annettavista palveluista (1987),
- asetus vammaisuuden perusteella annettavista palveluista (1987) sekä
- laki kehitysvammaisten erityishuollosta (1977).
Vammaispalvelulain perusteella kuulovammaisille myönnetään muun muassa välineitä ja laitteita esteettömään asumiseen, taloudellista tukea laitteiden ja välineiden hankintaan sekä kommunikointikeinojen opetusta. Vaikeasti kuulovammaisille henkilöille hyvinvointialueiden on myönnettävä nykylain ja asetuksen mukaan asumisessa välttämättömästi tarvittavat laitteet, kuten kuulovammaisen hälytysjärjestelmä ja kotiin asennettava induktiosilmukka.
Valiokunnan ikääntymisrajausta koskevat huomiot osaksi tulevaa esitystä
Kuuloliitto näkee erittäin perusteltuna perustuslakivaliokunnan huomiot esityksessä olleesta ns. ikääntymisrajauksesta. Ikääntyneiden tilannetta tulee nimenomaan arvioida Suomen 2016 ratifioiman YK:n vammaisyleissopimuksen ja sen tulkintakäytäntöjen näkökulmasta. Lähtökohtaisesti YK:n vammaissopimus ei tunnista vammaisuuden ikääntymisrajausta, vaan lähtee siitä, että vammaisuus voi koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä.
Kuuloliitto näkee tärkeänä, että Suomessa tunnistetaan, ettei ikääntyneenä ilmenevä kuulo- tai näkövammaisuus tai niiden yhdistelmä ole normaalia ikääntymistä, vaan nimenomaan sopimuksen tarkoittamaa ja sopimuksen määritelmäartiklassa olevaa aistivammaisuutta. On tärkeää, että myös ikääntyneiden aistivammaisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat vammaispalvelut varmistetaan, ja että heille turvataan näin itsenäinen elämä.
Kuulovammaisten lasten ja nuorten oikeus kieleen ja kommunikointiin turvattava
Kuuloliitto on huolissaan kuulovammaisten lasten ja nuorten tilanteesta uudistuksen kaatuessa. Esityksessä on monia erityisesti vammaisten lasten tilannetta parantavia ehdotuksia, kuten subjektiivinen oikeus viittomakielen ja kommunikointikeinojen opetukseen sekä tuki esteettömään asumiseen myös vuoroasumisessa. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut vuonna 2022 suosituksensa kuulovammaisten lasten ja nuorten kuulonkuntoutuksesta ja viittomakielen opetuksesta. Suosituksessa korostetaan nimenomaan vahvojen vammaispalvelujen merkitystä kuntoutuspalvelujen ohella kuulovammaisten lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseksi. Noin kolmannes kuulovammaisista lapsista ja nuorista tarvitsee kuulonkuntoutuksen lisäksi välttämättä myös muuta tukea ja palveluja, kuten kommunikointikeinojen opetusta.
Kuuloliitto näkee, että tulevaan hallitusohjelmaan on saatava kirjaus siitä, että itsenäiseen elämään ja osallisuuteen varmistava viittomakielen ja kommunikointikeinojen opetus tulee uudistaa mahdollisimman pian päivittämällä nykyisen lain pykälää niin, että palvelusta tulee subjektiivinen oikeus. Kuulovammaiset lapset ja heidän perheensä eivät voi odottaa taas neljää vuotta uutta vammaispalvelulakia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositus korostaa sitä, että kuulovammaisten lasten palvelujen uudistamista tarvitaan välittömästi.
Invalidivähennyksen poistamisesta tulevat rahat ohjattava vammaispalvelujen kehittämiseen
Kuuloliitolle on tullut myös kysymyksiä verotuksen invalidivähennyksen poistosta vuoden 2023 alusta lähtien. Osana vammaislainsäädännön uudistusta vammaisille henkilöille ja heitä edustaville järjestöille on luvattu, että invalidivähennyksen poistumisesta tulevat rahat (n. 22 miljoonaa euroa) ohjataan vammaispalvelujen kehittämiseen.
Kuuloliitto, kuten myös Vammaisfoorumi, näkee erittäin tärkeänä, että invalidivähennyksen poistosta syntyvät rahat ohjataan tosiasiallisesti heti vammaispalvelujen kehittämiseen hyvinvointialueilla, vaikka uutta lakia ei saataisikaan. Voimassa oleva lainsäädäntökin mahdollistaa vammaispalvelujen kehittämisen ja esimerkiksi määrärahasidonnaisten palvelujen paremman resurssoinnin.
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen
anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi
0503034841