Kuulovammaisten yhdenvertaisuus vaarassa – vammaispalvelulakiesitys rikkoo YK:n vammaissopimusta
Kuuloliitto on tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa ilmaissut jälleen kerran huolensa vammaispalvelulakiin esitetystä ns. ikääntymisrajauksesta. Kuuloliitto esittää, että soveltamisalapykälästä poistetaan vammaisen henkilön määritelmän 3. kohta, joka pahimmillaan sulkee vammaispalveluja välttämättömästi tarvitsevia ihmisiä palveluiden ulkopuolelle.
– YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ei tunnista ikääntymisrajausta vammaisuudelle. Esitys antaa myös virheellisen käsityksen siitä, että riittäviä palveluja olisi saatavilla ikääntyneille kuulovammaisille sosiaalihuoltolain tai vanhuspalvelulain perusteella, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Ikääntyneiden kuulovammaisten sulkeminen vammaispalvelujen ulkopuolelle resurssisyistä on yhdenvertaisuuden vastaista. Kohtelulle ei ole löydettävissä hyväksyttävää syytä, Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen kommentoi.
Kuuloliitto korostaa, että ikääntyneilläkin kuulovamman syntyyn ovat vaikuttamassa merkittävässä määrin perimä- ja ympäristötekijät, eikä niinkään ikääntyminen. Kuuloliitto näkee eettisesti kestämättömänä, jos ihmistä rangaistaan perimästään. Laki toisi tulkintaongelmia, koska varmuudella ei voida määrittää, milloin henkilön kuulon aleneminen on varsinaisesti alkanut. Suomessa aikuisten kuuloa ei tutkita säännöllisesti muilla kuin melutyötä tekevillä. Kuuloliitto korostaa, että kuulovamman toteamisikä ei saa määrittää ihmisen oikeutta vammaispalveluihin, vaan yksilöllinen tarve. Osalle kuulovammaisista vammaispalvelut ovat välttämättömiä itsenäisen elämän ja yhteiskuntaan osallistumisen turvaamiseksi. Lisäksi osa kuulovammoista on eteneviä, jolloin palvelutarpeet kasvavat iän myötä.
Toisena keskeisenä muutoksena Kuuloliitto esittää, että taulukko 20 tulee sellaisenaan poistaa esityksestä. Mikäli taulukkoa ei poisteta, siihen tulee ottaa mukaan YK:n vammaissopimuksen mukaisesti kuulokojetta käyttävät, kuuroutuneet ja kuulonäkövammaiset.
– Tässä muodossa se on YK:n vammaissopimuksen vastainen, koska se ohjaa lain soveltajaa ottamaan huomioon vammaispalveluissa vain viittomakieltä käyttävät kuurot ja huonokuuloiset, eikä huomioi puhuttua kieltä käyttävien kuulovammaisten tarpeita. Kuulovammaisen käyttämä kieli, kommunikaatiotapa tai apuväline ei saa määrittää hänen oikeuttaan vammaispalveluihin, Kaijanen painottaa.
Kuuloliitto pitää erittäin hyvänä ja välttämättömänä sitä, että oikeus viittomakielen ja kommunikointikeinojen opetukseen esitetään muutettavaksi subjektiiviseksi. Tämä tulee tukemaan sitä, että kukaan vammainen lapsi tai aikuinen ei jää ilman kieltä tai kommunikointikeinoa.
Lisätietoja:
Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen
anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, p. 050 303 4841
Liitteet
Kuuloliiton lausunto.
Hallituksen esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi. (Taulukko on sivuilla 121-124.)