Suorasanaista katsojapalautetta tv-ohjelmien sekä suoratoistopalvelujen saavutettavuudesta
Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Kuuloliitto ovat syksyllä 2021 toteutetussa tekstitysbarometri-kyselytutkimuksessaan selvittäneet tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa, mitä media-alustoja kuulovammaiset tv- ja suoratoistopalveluja katsojat käyttävät ja mitä piirteitä he tekstityksissä arvostavat. Samalla selvitettiin mitä mieltä he ovat niin julkisen palvelun kuin myös kaupallisten tv-kanavien ja näiden suoratoistopalveluja tarjoavien mediayhtiöiden tarjonnasta, nimenomaan kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta.
Suomalaisiin tv-ohjelmiin saatavilla oleva tekstityspalvelu tarjoaa kuulovammaisille henkilöille mahdollisuuden seurata kotimaista ohjelmatarjontaa ulkomaista alkuperää olevan ja käännöksin varustetun ohjelmiston lisäksi. Yleisradio on tuottanut kotimaisiin ohjelmiinsa ohjelman suomen- ja ruotsinkielistä puhetta toistavia tekstityksiä jo neljän vuosikymmenen ajan. Lainsäädännöllinen velvoite televisio-ohjelmien saattamisesta ”näkö- ja kuulorajoitteisille” henkilöille tuli voimaan vuonna 2011. Kyse on lyhyestä aikajaksosta.
Kuuloliitto on tuonut vuosikymmenen aikana eri foorumeissa esiin kuulovammaisten katsojien toiveita ja tarpeita mediankäyttäjinä. Järjestö on ollut aktivoimassa tekstitystarjontaan liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttanut TV-ohjelmissa ja tilausohjelmapalveluissa tarjottavien kotimaisten sisältöjen tekstittämistä koskevaan lainsäädäntöön.
Viime vuosikymmenen aikana odotukset ja vaatimukset sisältöjen ja tekstitysmäärien suhteen ovat kasvaneet, mediatarjonta on monipuolistunut ja mediayhtiöiden määrä on lisääntynyt. Suomalaiset mediayhtiöiden rinnalla toimii nykyisin myös maksullisia suoratoistopalveluja tarjoavia kansainvälisiä yrityksiä, jotka kilpailevat suomalaisten katsojien huomiosta. Osa niistä tarjoaa tekstityksiä ohjelman alkuperäiskielellä ja siis myös suomeksi, vaikka oman lainsäädäntömme tekstitysvelvoitteet eivät kansainvälisiin toimijoihin asti ulotukaan.
Barometrissa tulee ilmi muun muassa:
- Kuulovammaiset katsojat arvostavat sitä, että ohjelmaan on ylipäänsä saatavilla tekstitykset. Vastaajat arvostivat sitä, että tekstitys noudattaa alkuperäistä puhetta ja puherytmiä.
- Tekstityksen löytäminen eri käyttöympäristöissä ja päätelaitteissa on haaste kuulovammaisille katsojille.
- Tilausohjelmapalveluissa tekstityksen käyttötuki ei toimi kaikilla selaimilla tai laitteilla. Yle Areenan tekstitykset näkyvät parhaiten kaikilla alustoilla.
- Sanoma Median Nelonen –kanavan säännönmukaiset automaattiset tekstitykset saavat katsojilta murskatuomion.
– Tekstitysbarometrin raportti tuo kuulovammaisten katsojien tarpeet vahvasti esille ja kertoo myös siitä, millaisessa murrostilassa olemme kotimaisten sisältöjen katselussa. On nähtävissä selkeitä merkkejä siitä, että tilausohjelmapalvelujen tekstityksiin ja saavutettavuuteen on kiinnitettävä tarkemmin huomiota. Televisio pitää edelleen vahvaa asemaansa, erityisesti ikääntyneiden kuulovammaisten keskuudessa. Raportti välitetään eteenpäin muun muassa liikenne- ja viestintäministeriölle, liikenne- ja viestintävirastolle (Traficom) sekä mediayhtiöille, Kuuloliiton asiantuntija Sami Virtanen toteaa.
Tekstitysbarometri 2021 -tutkimusraportti on ladattavissa täältä:
Tekstitysbarometri 2021 (theseus.fi)
Tutkimustuloksista kertova Tekstitysbarometri-seminaari, joka pidettiin 23.9.2021, on vielä katsottavissa:
www.youtube.com
Teksti:
Päivi Rainò, tutkija, Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus -vahvuusala, Humak
Sami Virtanen, asiantuntija, Kuuloliitto