Hyvinvointialueet tulevat – kokemustieto tukee hyvinvointialueiden kehittämistä
Kirjoittaja on Kuuloliiton asiantuntija Päivi Vataja.
Historialliset, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat aivan nurkan takana. Varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntaina, mutta ennakkoäänestys on ollut jo tovin käynnissä. Aluevaltuustoehdokkaiden kampanjointi on näkynyt vaalimainoksina katukuvassa ja omassa postilaatikossa. Vaalikeskustelut ja mainokset ovat täyttäneet TV- ja radiokanavat, ja illat kuluvat vaalikeskusteluja seuraten. Ainakin lievää vaalikuumetta on siis ilmassa.
Vaikka tehdystä sote-uudistuksesta olisi mitä mieltä tahansa, on käsitys aluevaalien tärkeydestä yhteisesti jaettu. Nyt tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat suoraan asukkaiden arkeen ja keskeisiin palveluihin. Ei ainoastaan sote-keskusteluissa näkyvästi esillä olleisiin terveydenhuollonpalveluihin, vaan myös sosiaalipalveluihin, kuten vanhusten kotihoitoon ja hoivakoteihin, lastensuojelun yksiköihin sekä moniin vammaisten saamiin palveluihin. Lisäksi järjestettäväksi tulevat pelastuspalvelut.
Hyvinvointialueille asetetut tavoitteet ovat kovat, joten palveluiden kehittäminen edellyttää asiantuntemusta ja asioihin paneutumista. Asiat kannattaa tehdä kerralla mahdollisimman hyvin. Palveluita on paljon ja asiakasryhmien tarpeet ovat moninaisia. Siksi virkamiehet ja aluevaltuutetut tarvitsevat näkemyksiä niiltä, joita palvelut koskevat, ja joilla on asiasta omakohtainen kokemus. On myös todettu, että asiakasosallisuus ja kokemustiedon huomioon ottaminen edistävät hyvinvointia ja palveluiden vaikuttavuutta. Tästäkin syystä kokemustieto on otettava tosissaan.
Sote-uudistukseen onkin sisällytetty asiakasosallisuuden näkökulma, joka tarkoittaa palveluiden käyttäjien osallistumista ja vaikuttamista sekä häntä itseään koskeviin päätöksiin, mutta myös laajemmin palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Asiakas haastetaan nyt mukaan erilaisiin yhteiskehittämisen muotoihin.
Hyvinvointialueet ovat jo aloittaneet työnsä asiakkaiden osallisuutta tukevien käytäntöjen ja toimintatapojen luomisessa ja pohtivat minkälaisia osallisuutta vahvistavia asiakas- ja järjestöyhteistyön malleja hyvinvointialueille rakennetaan. On luotu erilaisia yhteistyöverkostoja ja -alliansseja, neuvottelukuntia, asiakasedustuspaikkoja ja -raateja. Teeman ympärillä on järjestetty valtakunnallisia ja alueellisia webinaareja sekä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia.
Järjestöillä on tarjota vahvaa kokemuksellista asiantuntemusta, jota nyt peräänkuulutetaan hyvinvointialueiden kehittämistalkoisiin. Niihin on kertynyt kokemukseen perustuvaa tietoa siitä, miten palvelut asiakkaan näkövinkkelistä toimivat ja miten saavutettava yhteiskunta toimii. Järjestöt myös kouluttavat kokemustoimijoita ja -asiantuntijoita sekä tukevat heitä työssään.
Järjestöjen yhteistyöverkosto Kokemustoimintaverkosto on vuosia nostanut esille kokemustiedon merkitystä sekä koordinoinut järjestöjen työtä kokemustoiminnan parissa. Verkostolla on myös oma koulutuspaletti kehittämis- ja vaikuttamistyöstä kiinnostuneille kokemustoimijoille. Sairaaloissa on vuorostaan ollut OLKA-toiminta, jossa on koordinoitu järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaa sairaaloissa. Toiminta on laajentunut myös kokemustietoa tarjoavalla HELMI-kehittäjäpalveluilla. Järjestöillä ja niiden vapaaehtoisilla on siis kokemusta ja valmiuksia olla mukana hyvinvointialueiden kehittämistyössä.
Tarjottuun yhteistyöhön kannattaa tarttua ja olla tarvittaessa itse aktiivinen, sillä nyt luodaan ne rakenteet ja toimintamallit, joilla kokemustieto sisällytetään osaksi alueiden kehittämistoimintaa. Uudet toimintatavat eivät kuitenkaan muotoudu hetkessä. Eri toimintakulttuurien muutos ja uusien luominen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja uskoa asian onnistumiseen. Tässä osallisuustyössä on hyvä olla mukana aivan alusta asti, vaikka pienin askelin. Osallisuuden ensiaskeleen voi ottaa vaikkapa äänestämällä aluevaaleissa sitä edustajaa, jonka uskoo edistävän myös kuulovammaisten hyvinvointia.