Blogit

Meillä kaikilla on oikeus yksilölliseen digiopastukseen

Digiopastusta tarjotaan ympäri Suomea. Aika usein opastaja on vapaaehtoinen, joka tarjoaa tukea vertaisilleen. Tässä blogissa Kuuloliiton yhteistyökumppanin Honkalampisäätiön kaksi vertaisopastajaa kertovat kokemuksistaan. 

Osallistuimme Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä! –hankkeen digiklubille ja huomasimme, että osaamme jo monenlaisia digiasioita. Klubilla tutuksi tuli myös vertaisdigiohjaaminen, joka oli meille molemmille uutta. Digiklubin jälkeen ilmoittauduimme vertaisdigiosaajavalmennukseen, koska halusimme oppia auttamaan toisia digiasioissa.

Valmennuksessa harjoittelimme sitä, millainen on hyvä digiohjaaja, tutustuimme digiohjaamisen hyviin käytäntöihin ja opettelimme ratkomaan erilaisia digipulmia. Tutustuimme myös erilaisiin tapoihin oppia uusia asioita. Uusia asioita voi oppia kuuntelemalla, käyttämällä kuvia apuna, harjoittelemalla itsenäisesti tai sitten voi oppia parhaiten, kun tekee asioita yhdessä toisen kanssa. Valmennuksen jälkeen ohjasimme uusia vertaisdigiosaajavalmennusryhmiä, lisäksi olemme olleet kokemuspuhujina koulutuksissa ja antaneet digitukea erilaisissa tapahtumissa.

Meistä digiohjaajan tulee olla rauhallinen ja puhua selkeästi. Tärkeää on myös se, ettei ympärillä ole paljon hälinää ja meteliä. Silloin ohjattava ja ohjaaja voivat keskittyä paremmin. Aluksi on hyvä käydä läpi, mihin asiaan ohjattava haluaa saada neuvoja ja millä tavalla hän oppii itse parhaiten. On hyvä tarkistaa myös se, onko ohjattavalla pulmia esimerkiksi puheen ymmärtämisessä, kuulemisessa, muistamisessa tai näön kanssa.  Kun tietää nämä asiat, voi neuvoa ohjattavaa hänelle sopivalla tavalla. Lisäksi voi opastaa ottamaan käyttöön sopivia helppokäyttötoimintoja ja apuvälineitä, kuten näytönlukutoimintoa, äänihakua tai kosketusnäyttökynää.

Digiohjauksen aikana varmistetaan aina välillä, että ohjattava on ymmärtänyt, mitä asioita on käyty läpi. Jos esimerkiksi puhuminen on vaikeaa, voi ohjattava näyttää peukkua merkiksi siitä, että on ymmärtänyt. Ohjauksen aikana ei tehdä asioita ohjattavan puolesta tai hänen laitteellaan, vaan ohjattava tekee asiat itse.  Harjoiteltavaa digitaitoa kerrataan niin usein, että ohjattava oppii haluamansa asian. Oppimista voi tukea kotiin mukaan annettavilla kuvatuetuilla ohjeilla, joiden avulla harjoittelua voi jatkaa itsenäisesti.

Kuluneen vuoden aikana olemme harjoitelleet antamaan digitukea myös etäyhteyksillä. Silloin on hyvä muistaa samat ohjeet kuin kasvokkain ohjatessa; rauhallisuus, selkeä puhe, hiljainen ympäristö, oppimisen tavat, ymmärtämisen varmistus ja kertaaminen. Omien kasvojen tulisi näkyä ohjattavalle eikä oman videokuvan taustalla saisi näkyä mitään ikävää, kuten vaikka sekaista tiskipöytää. Etäohjauksessa voi käyttää apuna näytönjakamista, näyttökuvia tai tapaamisen voi tallentaa. Tallenteen avulla ohjattava voi itsenäisesti kerrata asioita, joita on harjoiteltu. Tallentamiseen pitää ensin kysyä lupa ohjattavalta. Jokaisen ohjauskerran jälkeen on hyvä kysyä palautetta siitä, miten ohjaus on sujunut ja onko ohjattava saanut haluamaansa apua. Palautteen avulla voi tehdä tarvittavia muutoksia ohjaukseen.

Olemme molemmat huomanneet, että voi osata jo tosi paljon digiasioita, mutta silti voi tulla eteen digipulma, jota ei osaa ratkaista. Silloin pitää kertoa ohjattavalle, että ei tätä asiaa vielä osaa ja voi ehdottaa, että tutustuisimme asiaan joko yhdessä tai sitten kertoa, että joku toinen osaa neuvoa tässä asiassa paremmin. Tärkeintä on, että ihminen joka tarvitsee digitukea, saa tarvitsemansa avun.

Mitä olemme oppineet digituesta?

Olemme toimineet vertaisopastajina eli vertsikoina nyt kaksi vuotta. Nykyisin autamme digiasioissa vanhempia, kavereita ja muita ihmisiä. Lisäksi olemme kavereitten kanssa alkaneet vaihtaa vinkkejä erilaisista sovelluksista, joita olemme kokeilleet ja samalla omat digitaitomme ovat kasvaneet lisää. Osaamme itse etsiä apua, jos tulee eteen jokin digiasia, mitä emme vielä osaa ja harjoittelemme uusia digitaitoja esimerkiksi netin avulla. Vertsikkana olemisessa on parasta se, että saa auttaa toisia ja samalla oppii itse lisää.

Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä! – hankkeen (2018-2021) tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten arjen ja toiminnan siirtymistä digitaalisen aikaan, kohti monimuotoisempaa osallisuuden kokemusta. Blogitekstin kirjoittajat, Kati ja Niko (kuvissa alla), ovat hankkeen vertaisdigiosaajavalmennuksen käyneitä vertaisdigiosaajia.
Kuvat: Anne Sorsa.

Vertaisopastaja Kati.Vertaisopastaja Niko.