Kuntavaaliehdokkaat kuulovammaisten yhdenvertaisuuden kannalla – verkkosivujen saavutettavuus nousi ykköseksi
Kuuloliitto selvitti Aula Researchin toteuttamalla kyselyllä vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä siitä, millä keinoilla he edistäisivät kuulovammaisten yhdenvertaisuutta kunnissaan. Kuntavaaliehdokkaat saivat valita 15 keinon joukosta viisi keskeisintä keinoa, joihin he kunnissaan ryhtyisivät. Kuntavaaliehdokkaiden kärkitoimenpiteeksi nousi kunnan verkkosivustojen saavutettavuuden edistäminen mm. tekstityksellä (54%).
”Olemme positiivisesti yllättyneitä siitä, että kuntavaaliehdokkaat ovat valmiita edistämään kunnan verkkosivujen saavutettavuutta”, Kuuloliiton saavutettavuuden asiantuntija Sami Virtanen sanoo. Syyskuussa 2020 voimaan astuneet digitaalisten palvelujen saavutettavuuslain verkkosisältöjä koskevat saavutettavuusvaatimukset ovat herättäneet paljon kysymyksiä kuntien keskuudessa ja myös Kuuloliitto on saanut kysymyksiä verkkovideoiden ja tallenteiden tekstittämisestä. ”Ääneen perustuvan verkkomateriaalin, kuten videoiden, tekstittäminen on keskeisimpiä keinoja varmistaa kuulovammaisten kuntalaisten tiedonsaanti”, Virtanen korostaa.
Seuraavina keinoina ehdokkaat korostivat kunnan sote-keskuksien hoitoon pääsyn saavutettavuuden varmistamista esim. tekstiviestipalvelulla (49%) sekä kunnan sote-ammattilaisten (47%), varhaiskasvatuksen (43%) ja peruskoulun (39%) ammattilaisten osaamisen vahvistamista kuulovammaisten kohtaamisesta. ”Kuulovammaiset kokevat vielä ongelmia sote-palveluihin hakeutumisessa ja niiden saavutettavuutta on tärkeä edistää. Yhdenvertaisuutta voidaan lisätä myös koulutuksella ja varmistamalla ammattilaisten riittävä tieto”, toteaa Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen.
Kuuloliitto on mukana myös kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen yhteisissä lasten vaaliteeseissä, jotka korostavat kuulovammaisten lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista varhaiskasvatuksessa ja koulussa. ”Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt jakavat mielellään osaamistaan kuntien lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille”, Lavikainen korostaa.
Reilu kolmannes kuntavaaliehdokkaista edistäisi kuulovammaisten yhdenvertaisuutta hankkimalla äänensiirtojärjestelmät kunnan tiloihin ja palvelupistesilmukat kunnan asiakaspalvelupisteisiin sekä rakentamalla kunnan tilat ääniympäristöiltään toimiviksi. Joka viides ehdokas edistäisi, että kunnan kaavoituksessa ja rakentamisessa otettaisiin huomioon ympäristömelun vähentäminen. Alueellisen vaikuttamisen asiantuntija Tuija Syväoja näkee positiivisena sen, että moni vastaajista pitää tärkeänä kunnan tilojen ääniympäristöjen kehittämistä ja olisi valmis edistämään äänensiirtojärjestelmien hankkimista kunnan kokoontumistiloihin ja asiakaspalvelupisteisiin. Tämä on erityisen tärkeää väestön ikääntyessä ja kuulo-ongelmia kokevien kuntalaisten määrän kasvaessa koko ajan.
Kolmannes kuntavaaliehdokaskyselyn vastaajista korosti kunnan velvollisuutta huomioida työnantajana kuulovammaisten työntekijöiden tarpeet. Viidennes vastaajista ehdottaisi, että kunta tarjoaisi kuulovammaisille nuorille kesätyömahdollisuuksia. Työelämän asiantuntija Esa Kalela pitää hyvänä, että ehdokkaat haluaisivat edistää myös työikäisten kuulovammaisten mahdollisuuksia tehdä töitä kunnassa ja työllistyä. On erittäin tärkeää, että työikäisten kuulovammaisten kyvyt otetaan kunnissa käyttöön.
Vähemmistö vastaajista korosti kuulovammaisten ottamista mukaan kaikkeen päätöksentekoon, kuuloyhdistyksien toimintaedellytysten varmistamista tai maksuttomien toimitilojen tarjoamista kuuloyhdistyksille keinoina edistää kuulovammaisten yhdenvertaisuutta. Joka seitsemäs ehdokas edistäisi kuulovammaisten yhdenvertaisuutta tekemällä kunnan päätöksenteosta viittomakielistä materiaalia.
1737 eri puolueiden kuntavaaliehdokasta vastasi kyselyyn, joka toteutettiin helmikuussa 2021. Noin puolet vastanneista olivat ehdolla olevia, istuvia kuntapäättäjiä ja puolet olivat uutena ehdokkaana olevia kuntavaaliehdokkaita. Tulokset painotettiin vastaamaan puolueiden saamaa ääniosuutta vuoden 2017 kuntavaaleissa (Kokoomus 20,7 %; SDP 19,4 %; keskusta 17,5 %; vihreät 12,5 %; perussuomalaiset 8,8 %; vasemmistoliitto 8,8 %; RKP 4,9 %; KD 4,1 %). Vastaajista 59 prosenttia oli miehiä ja 41 prosenttia naisia. Noin neljännes vastaajista oli alle 45-vuotiaita, puolet vastaajista oli 46-65-vuotiaita, ja neljännes oli yli 65-vuotiaita. Vastaajista 28 prosenttia asui yli 100 000 asukkaan kunnassa, 34 prosenttia asui 20 000-100 000 asukkaan kunnissa ja 37 prosenttia asui alle 20 000 asukkaan kunnissa. 24 prosenttia vastaajista oli Uudeltamaalta, muuten vastaajia oli eri puolelta Suomea.
Lisätietoja:
Anniina Lavikainen
Kehittämispäällikkö
anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi
p. 050 303 4841