Huonokuuloinen kirjoitustulkkiopinnossa
Humanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistui tämän lukuvuoden aikana 13 uutta kirjoitustulkkia. Heistä kolme teki opintonsa osana Tulkki (AMK)-tutkintoa, neljä heistä omasi jo kyseisen tutkinnon ja kuusi valmistunutta teki opinnot omaksi lisäpätevyydekseen. Yhdellä heistä oli puhevammaisten tulkin EAT-tutkinto. Joukko oli siis hyvin moninainen, ja tuo moninaisuus oli mahdollistamassa rikkaan pohdiskelun ja ajatusten vaihdon.
Yksi ihastuttava lisä koulutuksessa oli se, että tämän kirjoituksen toinen kirjoittaja, Viivi Kilpeläinen, on itse huonokuuloinen. Hänen taustallaan sekä Kuuloliiton työntekijänä että kokemusasiantuntijana oli paljon käyttöä. Minua ilahduttaa suuresti se, että Viivi ei ajatellut stereotyyppisesti olevansa sopimaton kirjoitustulkin ammattiin. Hän lähti opintoihin mukaan haastaen itsensä ja ymmärtäen, että hänestä tulee loistava kirjoitustulkki, joka etukäteen miettii, missä tilanteissa hän pärjää ja mistä tilanteista on kieltäydyttävä.
Hanna Putkonen-Kankaanpää,
Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Viivin ajatuksia kirjoitustulkkiopinnoista: Pikakirjoittaja vai kirjoitustulkki?
”Aloitin opiskeluni kirjoitustulkiksi Humanistisen Ammattikorkeakoulun avoimessa amk:ssa syksyllä 2019 ja valmistuin opinnoista keväällä 2020. Hakeuduin kirjoitustulkkiopintoihin, koska minulla oli erittäin suuri mielenkiinto tulkkausalaa kohtaan. Olen nähnyt elämäni aikana paljon erilaisia tulkkaustilanteita, kirjoitustulkkeja ja kirjoitustulkkausta jopa kansainvälisissäkin ympäristöissä. Halusin tietää mitä itse koulutus pitää sisällään.
Olen myös aina ollut todella nopea kirjoittamaan koneella, eikä minun tarvitse vilkaistakaan näppäimistöön kirjoittaessani. Nämä ovat hyviä lähtökohtia kirjoitustulkiksi opiskelemiselle. Kohdallani tilanne on erityinen, koska olen itse huonokuuloinen. Voiko huonokuuloinen olla kirjoitustulkki? Tämä kysymys pyöri pitkään mielessäni. On totta, että ei tämä ala kaikille sovi.
Tiedostan kuulovamman tuomat haasteet ja ymmärrän, että en voi ottaa vastaan sellaisia tulkkaustilauksia, joissa on esimerkiksi todella kova taustamelu. Kuulovammasta on kuitenkin tässä työssä myös hyötyä, sillä pääsen kuulolaitteillani hyödyntämään suoraan mm. induktiosilmukkaa. Osaan huomioida paremmin asiakkaiden tarpeet ja apuvälineet, kun on omakohtaista kokemusta kuulovammaisuudesta. Asiakkaita on paljon erilaisia ja niin on myös tulkkejakin. Erilaisuus on rikkaus ja koskaan ei kannata ajatella omia rajoitteita vain hidasteena, vaan yrittää kääntää ne vahvuudeksi.
Ennen opiskelujeni aloittamista ajattelin hyvin pitkälti, että kirjoitustulkin työ on pelkkää pikakirjoittamista. Opiskelujen alettua huomasin heti, että se on paljon muutakin. Kirjoitustulkki ei vain pikakirjoita, vaan hän myös tulkkaa ja tekee kokoajan erilaisia ratkaisuja tuottaakseen mahdollisimman hyvän tulkkeen. Tulkin täytyy esimerkiksi miettiä, missä määrin puhetta voi tiivistää tai miten puhujan murteesta saisi mukavia sävähdyksiä tulkkeeseen. Nämä ovat asioita joita en aikaisemmin ymmärtänyt, ja saatoin jopa turhautua kun puheesta oli jätetty jotain pois. Nyt ymmärrän asiasta paljon enemmän, ja olen myös alkanut omassa puheessani ottaa huomioon sen, että puhun sopivalla nopeudella. Opinnot kirjoitustulkkauksen parissa avarsivat siis myös näkökulmiani tulkkausalaa kohtaan. Arvostukseni kaikkia tulkkeja kohtaan kasvoi entisestään.
Työskentelen Kuuloliitossa aluetyöntekijänä, ja olen työssäni sekä vapaa-ajallani kohdannut paljon huonokuuloisia, jotka eivät ole tienneet mitä kirjoitustulkkaus on. On ollut mukava huomata, kuinka monet huonokuuloiset ovat innostuneet hakemaan Kelalta tulkkauspalvelupäätöstä sen jälkeen, kun olen kertonut kirjoitustulkkauksen hyödyistä. Kirjoitustulkkaus on siitä hyvä tulkkausmuoto, että se sopii myös niille, jotka eivät osaa viittoa.
En oikein vielä osaa sanoa, mikä on tulevaisuuteni tulkkausalalla. En välttämättä jaksaisi tehdä tätä työtä kokoaikaisesti, sillä se perustuu niin pitkälti kuuloaistin varaan. Uskon kuitenkin, että pystyn tulevaisuudessa hyödyntämään koulutuksessa opittuja taitoja ja toivottavasti myös välillä tekemään tulkkauksiakin.
Olen itse sitä mieltä, että koskaan ei voi opiskella liikaa. Älkää heti ajatelko, että kuulovamma on esteenä jollekin alalle hakeutumiselle, vaan miettikää ratkaisuja sen eteen mitä haluatte saavuttaa.”
Viivi Kilpeläinen
Aluetyöntekijä, Kuuloliitto ry
Seuraava kirjotustulkkauksen koulutus Humakissa alkaa syksyllä 2020. Voit lukea uusiutuvasta koulutuksesta lisää Humakin verkkosivuilta:
https://kauppa.humak.fi/tuote-osasto/kurssit/tulkkaus/
Lisää tietoa kirjoitustulkkauksesta:
Kirjoitustulkkauksessa tulkki kirjoittaa joko tietokoneella tai joskus käsin tilaisuudessa puhuttavat asiat tulkinkäyttäjän luettavaksi. Tulkki muokkaa kuulemansa viestin luettavaan muotoon. Tulkkaus tulee aina viiveellä, koska tulkin pitää kuulla koko sana tai lause pystyäkseen kirjoittamaan sen ja lisäämään tarvittavat välimerkit. Tulkki myös kuvailee erilaisia ympäristön ääniä, esimerkiksi hälytysajoneuvon äänen, ukkosen jyrinän tai kännykän soimisen. Kirjoitustulkkauksessa syntyvä materiaali hävitetään tulkkauksen päätyttyä.
Henkilökohtaisessa tulkkauksessa tulkinkäyttäjä voi seurata tekstiä samalta tietokoneen näytöltä, jota tulkki käyttää tai erilliseltä näytöltä, kuten tabletilta. Yleisötulkkauksessa tietokone yhdistetään erilliseen näyttöön tai data-projektoriin, jonka kautta teksti heijastetaan valkokankaalle tai seinälle.
Kirjoitustulkki toimii viestin välittäjänä. Hän ei puutu käsiteltävään asiaan tai tilanteeseen. Tulkkia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus tulkkaustilanteeseen liittyvistä ihmisistä, asioista ja asiakirjoista. Kirjoitustulkit noudattavat asioimistulkin ammattisäännöstöä, joka löytyy osoitteesta https://kieliasiantuntijat.fi/fi/kieliasiantuntijat-tyossa/ammattisaannosto-ja-lainsaadanto/asioimistulkin-ammattisaannosto/
Kirjoitustulkkeja koulutetaan Humanistisessa- ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa.
Kirjoitustulkkauksen käyttäjät
Kirjoitustulkkausta käyttävät huonokuuloiset ja kuuroutuneet sekä jonkin verran viittomakieliset ja kuulonäkövammaiset. Kuuroutuneet ovat henkilöitä, jotka ovat menettäneet kuulonsa puheen oppimisen jälkeen. He kommunikoivat itse puheella, mutta eivät saa kuulon avulla selvää muiden puheesta. Huonokuuloiset henkilöt kuulevat hyvissä kuunteluolosuhteissa, mutta voivat tarvita tulkkausta kuulonsa tueksi. Viittomakieliset henkilöt voivat käyttää kirjoitustulkkausta esimerkiksi opiskelussa. Kirjoitustulkkausta käyttävä kuurosokea henkilö seuraa joko isoa tekstiä tietokoneen monitorilta tai lukee tekstiä pistenäytöltä. Kirjoitustulkkaus kuurosokeille henkilöille sisältää tarvittaessa kuvailua ja opastusta.
Tulkkauspalvelu perustuu lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta, joka tuli voimaan 1.9.2010. Tulkkauspalvelu on kuulovammaiselle henkilölle ilmainen. Kansaneläkelaitos maksaa tulkkauspalvelusta aiheutuvat kulut. Tulkkauspalvelupäätöstä haetaan Kansaneläkelaitokselta.
Kirjoitustulkin tilaaminen
Tulkin voi tilata Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta (Vatu-keskus), tässä yhteystiedot
Kirjoitustulkkausta tilatessa kerro henkilö- ja yhteystietosi, milloin ja miten pitkään tarvitset tulkkia, tulkkauspaikan osoite, missä sinä ja tulkki tapaatte, seuraako tulkkausta yksi vai useampi henkilö, tilaisuuden aihe ja luonne sekä keneltä saa tarvittaessa lisätietoja.
Lisätietoa tulkkauspalvelusta: Opas tulkkauspalvelusta