Kuulolla 90 vuotta
Kuuloliitto täyttää tänään 90 vuotta. Ruustinna Naimi Päiwiö perusti kesäkuussa 1930 Turussa Suomen Huonokuuloisten Huoltoliiton. Vuonna 1956 Järjestön nimi muuttui Kuulonhuoltoliitoksi, josta tuli Kuuloliitto tammikuussa 2009.
– Vuosikymmenten kuluessa liitosta on tullut merkittävä yhteiskunnallinen toimija. Liitto on kasvanut muutamasta paikallisyhdistyksestä 83:n yhdistyksen ja 16 000 jäsenen järjestöksi, sanoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen.
Kuuloliitto on historiansa aikana ollut eturintamassa kehittämässä palveluja kuulovammaisille.
– Parin viimeisen vuosikymmenen aikana toimintamme painopiste on siirtynyt vähitellen palveluiden tuottamisesta kansalaisjärjestötoimintaan. Tärkeiksi teemoiksi ovat nousseet esteettömyys, ihmisoikeuskysymykset, kuulonsuojaus ja vertaistuki.
Maaliskuussa alkanut koronaepidemia on muuttanut huomattavasti Kuuloliiton juhlavuoden kulkua. Kesäkuun toiselle päivälle suunniteltu juhlaseminaari jouduttiin perumaan ja se järjestetään näillä näkymin joulukuussa, 2.12. Myös kaikki yhdistykset ovat joutuneet peruuttamaan omat läsnäolotapahtumansa kevään osalta. Kuuloauto, jossa tehdään matalan kynnyksen kuuloseulontaa, ei todennäköisesti lähde liikkeelle lainkaan tänä vuonna.
– Emme ole jääneet toimettomiksi uudesta tilanteesta huolimatta. Olemme tuottaneet erilaista video-opasmateriaalia, verkkokoulutuksia ja kokeilleet etäosallistumisen muotoja esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssilla, josta saatiin positiivista palautetta.
Vastikään Kuuloliitto sai STEAlta 35 000 €:n lisärahoituksen, jonka tarkoitus on lisätä vapaaehtoisten valmiuksia järjestää verkkovälitteistä toimintaa kuulovammaisten ikäihmisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi.
–Tulevaisuudessa Kuuloliitto tulee panostamaan yhä enemmän jäsenistön digitaitojen kasvattamiseen. Jäsenistömme on ikääntynyttä ja monella on haasteita tietotekniikan käytössä.
– Kuulovammaisten elämänlaadun parantaminen on liiton keskeinen tavoite. Ikäkuuloisten määrä kasvaa ja ikääntyneillä kuulon heikkenemiseen voi liittyä myös muita haasteita, kuten muistiongelmia. Valitettavasti kuulovammat havaitaan usein viiveellä, yleensä vasta 5-10 vuotta ongelmien alkamisesta.
Edunvalvonta on ollut keskeinen osa liiton toimintaa koko sen historian ajan. Jo Kuuloliittoa perustettaessa keskeisiksi toimintamuodoiksi määriteltiin muun muassa apuvälineiden valinnassa avustaminen ja kommunikaatiotaitojen opetus.
-Kuuloliitto keskittyy edelleen eri-ikäisten kuulovammaisten henkilöiden aseman parantamiseen yhteiskunnassa. Ilman liittoa kuulovammaisten tilanne olisi paljon nykyistä heikompi.