Alkavassa Digitaidot-projektissa edistetään iäkkäiden kuulovammaisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Projektikoordinaattori Hanna Rantalan tervehdys
Suomesta on tullut digiyhteiskunta. Yhä useammat palvelut ovat saatavilla vain verkosta. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tämä herättää monia kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä on se, miten palveluiden yhdenvertaisuus voidaan taata, jos osalta väestöstä puuttuvat tarvittavat digitaidot.
15.4.2019 alkaneessa Kuuloliiton kolmivuotisessa Digitaidot -projektissa lähdetään kehittämään digitaalisen vertaisopastuksen mallia. Digitaidot-projekti (2019–2021) on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama kolmevuotinen kehittämisprojekti, jonka päämääränä on vahvistaa huonokuuloisten iäkkäiden digitaitoja ja edistää digitaalisten palveluiden saavutettavuutta. Projekti toteutetaan yhteistyössä Enter ry:n, Joen severin, Kuurojen liitto ry:n, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen sekä Kuuloliiton Itä-Suomen, Lapin ja Uudenmaan jäsenyhdistysten kanssa.
Projektikoordinaattorina tehtävässä on aloittanut Hanna Rantala. Hän on toiminut aiemmin mm. Suomen Pakolaisavussa, Käpyrinne ry:ssä sekä Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksessä erilaisissa kehittämistehtävissä. Hanna on myös eurooppalaisen monikulttuurisen vanhustyön verkosto ENIEC:in jäsen.
Projektikoordinaattorin tervehdys
Aiemmissa tehtävissäni olen kehittänyt toimintaa eri vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. Muutaman viime vuoden aikana olen alkanut pohtia entistä enemmän digitalisaation yhteiskunnallisia vaikutuksia. Digitaaliset palvelut helpottavat monen arkea ja tekevät asioinnista helpompaa. Myös saavutettavuuden näkökulmasta ne tuovat palvelut monen ihmisen kotiin ja esimerkiksi haja-asutusalueille. Moni iäkäs luottaa taitoihinsa ja navigoi verkossa tottuneesti.
Digitaalisten palvelujen käyttöönotto ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys ja yhä kiihtyvä digitaalinen palvelukehitys herättää monessa huolta. Aiheestakin; arvioiden mukaan jopa miljoona ihmistä on jäämässä digitaalisten palveluiden ulkolaidalle. Noin puolet heistä ovat yli 65-vuotiaita. Yli 75-vuotiaista yhä useampi ei luota taitoihinsa. Iän lisääntyessä yhä useampi putoaa kelkasta ja myös tuttujen palvelujen käyttö voi unohtua (Taipale 2018).
Digitaalisten palveluiden ei ole tarkoitus korvata kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Ihmisen kohtaaminen on edelleenkin tärkeää ja kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun tulee säilyä muun rinnalla. Digitaalisten palvelujen vaihtoehdosta tulisi informoida palvelujen käyttäjiä nykyistä paremmin. On kuitenkin myös tärkeää, että yhä useammat kansalaiset oppivat käyttämään digitaalisia palveluita ja asioimaan verkossa itsenäisesti. Käytännössä monet palvelut ja esimerkiksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen siirtyvät verkkoon.
Alkavan projektin taka-ajatuksena on saada kuulovammaiset iäkkäät innostumaan digitaidoista ja huolehtia siitä, että heidän taitonsa edistyvät. Käytännössä työtä lähdetään suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämään vahvassa yhteistyössä Kuuloliiton jäsenyhdistysten ja projektin yhteistyökumppanien kanssa. Tärkeää kehittämistyössä tulee olemaan myös iäkkäiden omat ajatukset ja toiveet.
Hanna Rantala
Projektikoordinaattori