Kuulokojeet ja apuvälineet

Kuulokojeet ja muut kuulon apuvälineet helpottavat kuulovammaisen vuorovaikutusta ja osallistumista. Apuvälineiden avulla kanssakäyminen läheisten, ystävien ja työtoverien kanssa sujuu paremmin. Samalla elämänlaatu paranee ja turvallisuuden tunne lisääntyy.

Kuulokoje

Kuulokoje on huonokuuloiselle tärkeä henkilökohtainen apuväline, joka auttaa kuulemista sekä avartaa äänimaailmaa ympäristön äänillä. Kuulokojeen avulla itsenäinen asioiden hoitaminen sekä erilaisista kulttuuritapahtumista ja luonnon äänistä nauttiminen on helpompaa. Kuulokoje ei kuitenkaan tee käyttäjästään normaalikuuloista.

Kuulontutkimukset tehdään useimmiten sairaalassa, jossa selvitetään kuulon heikkenemisen syy ja apuvälineiden tarve. Kojeen sovitus tehdään sairaaloiden kuuloasemilla, kuulokeskuksissa tai maksusitoumuksella yksityisellä sektorilla. Tällöin kuulokojeen saa maksutta käyttöönsä.

Kuulokojeen voi hankkia myös suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta, jolloin asiakas maksaa kaikki syntyvät kustannukset itse. Kela korvaa kuitenkin osan lääkäri- ja tutkimuskuluista.

Kuulokojeen saantiin ja valintaan vaikuttavat:

• Yksilöllinen tarve
• Kuulovian laatu ja vaikeusaste
• Asiakkaan oma motivaatio
• Käyttöedellytykset

Lääketieteellisesti kuulokojeen myöntämisen rajana on 30 desibelin kuulon alenema paremmassa korvassa. Kuulonkuntoutuksen tavoitteena on saavuttaa henkilölle molempien korvien mahdollisimman hyvä kuulo kuulokojeiden avulla. Henkilöllä on oikeus saada kuulokoje / kuulokojeet käyttöönsä hoitotakuun asettamassa määräajassa. Hoitotakuun mukaan tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Kuulokojeet

Kuulokojeet ovat kehittyneet teknisesti paljon viime vuosina. Kuulokoje valitaan yksilöllisesti ja valintaan vaikuttavat mm. kuulon taso ja korvan ominaisuudet. Myös henkilön harrastukset ja aktiviteetit sekä kyky käsitellä ja hoitaa pienikokoista kuulokojetta vaikuttavat kuulokojeen valintaan.

Korvantauskuulokojeet
Korvantauskoje on yleisin kuulokojemalli. Koje asetetaan korvalehden taakse ja kojeen vahvistama ääni siirretään korvaan.

• Korvantauskoje: Vahvistettava ääni johdetaan kuulokojeen koukun, muovisen väliletkun ja korvakappaleen yhdistelmän kautta korvaan. Korvakappale valmistetaan korvakäytävästä otetun mallin mukaisesti.
•  Kuuloke korvassa koje (RITE tai RIC): Vahvistettava ääni johdetaan kuulokejohdon ja korvakäytävässä olevan kuulokkeen kautta korvaan. Kuuloke on sijoitettu tipin tai yksilöllisesti valmistetun mikrokorvakappaleen sisään.
• Ohutletkukoje: Vahvistettava ääni johdetaan ohuen letkun ja tipin kautta korvaan. Tippi valitaan korvakäytävän koon mukaan.

Korvakäytäväkoje asetetaan korvakäytävään. Korvakäytäväkojeen koneisto on asiakkaan korvasta otetun mallin mukaan valmistetussa kuorikossa.

Sisäkorvaistute on vaikeasti huonokuuloisille ja kuuroutuneille tarkoitettu apuväline silloin, kun kuulokoje ei tuo riittävää apua kuulemiseen ja puheen erottamiseen.

Lue lisää sisäkorvaistutteista >  Sisäkorvaistute

Luuhun kiinnitettävä kuulokoje (Baha) soveltuu käyttöön, kun sisäkorva on toimiva, mutta tavallisen kuulokojeen käyttö on mahdotonta korvakäytävä- tai välikorvaongelmien, korvalehden epämuodostuman tai korvakäytävän puuttumisen takia.

Kommunikaattori on vaihtoehtoinen apuväline, silloin kun henkilö ei sairauden tai muun syyn vuoksi pysty käyttämään kuulokojetta. Kommunikaattori on helppokäyttöinen äänenvahvistin, johon liitetään kevytkuulokkeet. Kommunikaattoria ei tarvitse sovittaa yksilöllisesti.

Kuulokojeen käyttö

Kuulokojeen kautta ääni siirtyy vahvistettuna korvaan. Kuulokojesovituksessa koje säädetään aina yksilöllisesti käyttäjänsä kuulokäyrän mukaisesti. Sen lisäksi kojetta voidaan hienosäätää käyttäjän toivomusten mukaan. Joskus kuulokojetta joutuu säädättämään useamman kerran.

Kojeen käytön opettelu sekä uusiin ääniin tottuminen vaativat kärsivällisyyttä ja motivaatiota. Kuulokoje vahvistaa puheen lisäksi myös ympäristön ääniä sekä käyttäjän omaa ääntä. Kun saa uuden kuulokojeen, on tärkeää käyttää kuulokojetta päivittäin. Aivot tottuvat uuteen äänimaailmaan päivittäisen säännöllisen käytön myötä ja vähitellen kojeen käyttäjä oppii tunnistamaan puhetta ja ympäristön ääniä entistä paremmin.

Kojeen käyttäjän tulee tutustua oman kuulokojeensa käyttöohjeeseen. Siitä selviää kuulokojeeseen ohjelmoidut kuunteluohjelmat, kuten normaali kuunteluohjelma, induktiivinen kuunteluohjelma, hälyssä kuuntelu. Kuunteluohjelmia kannattaa harjoitella käyttämään eri tilanteissa.

Kuulokoje koostuu useista osista, joita tulisi puhdistaa ja huoltaa säännöllisesti. Itse kuulokojetta ei saa koskaan pestä, upottaa veteen tai muuhun nesteeseen. Tarkemmat ohjeet kuulokojeen käyttöön, huoltoon ja puhdistukseen saa kuulokojeen luovuttamisen yhteydessä kuuloalan ammattilaisilta. Lisäohjausta saa kuuloyhdistysten kuulolähipalvelusta, Kuuloliiton aluetyöntekijöiltä sekä kuntoutuskursseilta. Kuulolähipalvelusta löytyy myös lisätietoa: Kuulolähipalvelu

Lisätietoa kuulokojeen käytöstä ja huollosta:
Kuuloke korvassa -kuulokojeen käyttöopas (PDF)
Korvantauskojeen käyttöopas (PDF)
Kuulon apuvälineet Ikäkuuloiset-verkkosivuilla

Kuulon apuvälineet ja kuulemista tukevat lisälaitteet

Kuulon apuvälineiden avulla kuulovammaisen jokapäiväinen elämä helpottuu ja turvallisuudentunne lisääntyy. Myös opiskelussa ja työssä selviytymisessä kuulon apuvälineillä voi olla iso merkitys.

Osaa apuvälineistä käytetään yhdessä kuulokojeen kanssa. Erilaisia induktiosilmukoita käytettäessä tarvitaan kuulokojeeseen induktiivisen kuuntelun ohjelma (T-asento), joka ohjelmoidaan kuulokojeeseen kojesovituksen yhteydessä.

Matkapuhelimeen voi liittää kaulassa pidettävän induktiosilmukan tai digitaalisen äänensiirtolaitteen, joka siirtää äänen langattomasti kuulokojeeseen. Laitteista ja niiden yhteensopivuudesta saa lisätietoa kuuloalan ammattilaisilta ja kuuloalan liikkeistä.

Television, radion ja tietokoneen kuunteluun on saatavissa erilaisia kuulokkeita, induktiosilmukoita ja langattomia kuuntelujärjestelmiä. Lisätietoa laitteista ja yhteensopivuudesta saa kuuloalan ammattilaisilta ja kuuloalan liikkeistä.

Hälytysjärjestelmät auttavat havaitsemaan kodin eri hälytysäänet, kuten ovikellon, puhelimen, palovaroittimen, herätyskellon tai itkuhälyttimen esimerkiksi merkkivalon ja täristimen avulla.

FM-laitteet helpottavat kuuntelutilanteita opiskelussa ja työssä. Yksilöllisesti toteutettava järjestelmä muodostuu lähettimestä, jossa on mikrofoni ja vastaanottimesta, jota käytetään kuulokojeen kanssa.

Kuulokoira on avustajakoira, jonka voi kouluttaa ilmaisemaan omistajalleen erilaisia ääniä, joita tämä itse ei voi kuulla. Lisätietoa kuulokoirista ja niiden koulutuksesta löydät täältä: Koulutus – Suomen kuulo- ja tukikoirat ry (koiratukena.fi)

Apuvälineiden hankinta

Apuvälinetarve arvioidaan yleensä kuulokeskuksessa, kuuloasemalla tai sairaalan kuntoutusohjaajan tapaamisen yhteydessä. Apuvälinearvion perusteella kuulovammainen saa useimmat tarvitsemansa apuvälineet käyttöönsä kuuloasemalta tai kuulokeskuksesta. Sairaalan apuvälinehuoltoon kuuluu myös apuvälineen käytön opastus ja laitehuolto.

Vammaispalvelulain mukaan korvataan kotiin asennettavien apuvälineiden kuten hälytinjärjestelmän kustannukset ja asennus. Kuulovammaisten kuntoutusohjaaja auttaa ja ohjaa hälytinjärjestelmän hankkimisessa.

Kela korvaa kuulovammaiselle työssä tai opiskelussa tarvittavia apuvälineitä. Työtapaturma- ja ammattitautitapauksissa korvaajana on vakuutusyhtiö ja sotakuulovammoissa Valtionkonttori.

Kuulon apuvälineitä ja lisälaitteita voi myös hankkia omalla kustannuksella kodinkone-, puhelin- ja sähköliikkeistä, tavarataloista sekä kuuloalan maahantuojilta ja heidän verkkokaupoista.