Ohjelmat

Kuuloliiton hankkeissa ja projekteissa kokeillaan ja kehitetään uudenlaisia toimintamuotoja.

Meneillään olevat projektit ja hankkeet

Digitaidot-projekti (2019–2021) on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama kolmevuotinen projekti, jonka päämääränä on vahvistaa ikäkuuloisten digitaitoja ja edistää digitaalisten palveluiden saavutettavuutta. Tavoitteena on, että ikäkuuloiset oppivat hyödyntämään tarvitsemiaan sähköisiä palveluita ja että heidän itsenäisyys digitaalisten palvelujen käyttäjinä lisääntyy. Jotta tämä voi toteutua, palveluiden ja tuen tulee olla kaikille saavutettavaa.
Lue lisää Digitaidot-projektista

Harvinaiset toiminta:

Harvinaisiksi sairaus- ja vammaryhmät ovat EU:ssa käytössä olevan määritelmän mukaan ryhmät, joihin kuuluu enintään viisi henkilöä 10 000:ta asukasta kohden. Suomessa alle 2 700 henkilön ryhmä katsotaan siis harvinaisryhmäksi.  Useimmat sairaudet ja vammat ovat kuitenkin tätä harvinaisempia, osa on ns. ultraharvinaisia, jolloin Suomessa löytyy vain muutama saman diagnoosin omaava. Harvinaiset sairaudet ja vammat ovat usein monisyisiä ja ilmenemismuodoiltaan hyvin erilaisia ja yksilöllisiä. Sairauksia ilmenee kaikissa ikäryhmissä. Ne voivat olla perinnöllisiä, erilaisia oireyhtymiä, eteneviä, pysyvän invaliditeetin aiheuttavia, toisinaan myös vakavia. Vaikka yksittäinen diagnoosi on harvinainen, erilaisia harvinaisia sairauksia ja vammoja arvioidaan maailmassa olevan noin 8 000 ja niitä esiintyvän 6 -8 prosentilla väestöstä, Suomessa noin 300 000 henkilöllä.

Harvinaisuus tuo mukanaan haasteita sairauksien ja vammojen tunnistamisessa, hoidossa, kuntoutuksessa, palveluissa ja päivittäisessä elämässä. Mitä harvinaisemmasta sairaudesta tai pienemmästä sairaus- tai vammaryhmästä on kyse, sitä vaikeampaa on asiantuntijoiden ja vertaistuen löytäminen.

Harvinaisia kuulovamma- ja sairausryhmiä ovat mm.

  • Charge-assosiaatio,
  • mitokondriotaudit
  • neurofibromatoosi II
  • Usher-oireyhtymä
  • Treacher Collins –oireyhtymä, Goldenhaar -oireyhtymä
  • Nager, microtiat
  • muut harvinaiset vammaryhmät, joihin liittyy kuulovamma.

Kuuloliiton Harvinaiset –toiminta:

  • järjestää vertaistapaamisia ja vertaistukea
  • antaa ohjausta ja neuvontaa
  • julkaisee omaa HAIKU-uutiskirjettä ja ylläpitää omia Facebook -sivuja
  • kerää ja tuottaa tietoa
  • osallistuu verkostoyhteistyöhön
  • tekee harvinaisiin kuulovammaryhmiin liittyvää vaikuttamistyötä

Kuuloliiton Harvinaiset -toiminta on mukana järjestöjen ja säätiöiden valtakunnallisessa yhteistyöverkostossa Harvinaiset –verkostossa http://harvinaiset.fi/.

Päättyneet projektit, hankkeet ja kampanjat

#Katomitämäsanon -kampanja toteutettiin 16.9. – 15.11.2019.  Siinä tuotiin esille selkeän puheen ja huulioluvun merkitys ja hyöty jokapäiväisessä kommunikaatiossa sekä haastettiin ihmisiä julkaisemaan oma äänetön video sosiaalisessa mediassa.  Lue lisää …

Mitä? –kampanja käynnistyi marraskuussa 2018 ja päättyi keväällä 2019.  Kampanja toteutettiin yhteistyössä koru- ja asustesuunnittelija Jenni Ahtiaisen kanssa.  Siinä korostettiin, miten tärkeää on välttää liiallista melualtistusta ja hakeutua kuulontutkimuksiin riittävän ajoissa. Kampanjan tarkoituksena oli myös vähentää ennakkoluuloja kuulokojeita ja kuulovammaa kohtaan.  Kampanjaan liittyviä koruja voi yhä edelleen tilata Kuuloliiton verkkokaupasta >

CI-tukiverkosto-projektin (2016–2018) päämääränä oli tukea ja lisätä aikuisten sisäkorvaistutetta käyttävien toimintakykyä ja hyvinvointia.  Projektissa kehitettiin koko maan kattava tukiverkosto sisäkorvaistutetta käyttäville tai leikkausta harkitseville aikuisille sekä lisättiin tietoisuutta sisäkorvaistutteesta ja sen hyödyistä.

CI-tukiverkostoprojektissa:

  • Koulutettiin ja ohjattiin vertaistuen parissa toimivia vapaaehtoisia. Vuosina 2016–2017 järjestetyn koulutuksen jälkeen Kuuloliitolla on eri puolilla Suomea yhteensä 28 CI-tukihenkilöä. Lue lisää sisäkorvaistutetta käyttävien vertaistuesta Kuuloliiton vertaistoimintaa käsittelevältä sivulta >  kohdasta ”sisäkorvaistutetta käyttävät”.
  • Selvitettiin sisäkorvaistutetta harkitsevien ja käyttävien sekä heidän läheistensä tiedon ja tuen tarvetta sisäkorvaistutekokemuksia keräävällä tutkimuksella. Lue lisää projektin tutkimuksesta Kuuloliiton tutkimustoimintaa käsittelevältä sivulta >
  • Tuotettiin ja päivitettiin sisäkorvaistutteeseen liittyvää infomateriaaleja sekä nostettiin esiin istutetta käyttävien kokemuksia. Lue isätietoa sisäkorvaistutteesta > .  Kannattaa kurkistaa aihetta käsittelevät tekstit myös Kuuloliiton blogista >.
  • Vuonna 2018 järjestettiin Kun kuulokoje ei enää riitä -infokiertue, joka jatkuu vielä vuonna 2019. Tarkoituksena oli/on lisätä sisäkorvaistutetietoisuutta ja tukea oikea-aikaista hakeutumista istutearvioon. Lisätietoa Kun Kuulokoje ei enää riitä -infokiertueesta löydät infokiertueen sivulta >.

Projektikoordinaattorina toimi Ilona Maula-Tervo ja projektisuunnittelijana Anna-Maija Tolonen.

Kuulolla työssä -kampanja suunnattiin työikäisille huonokuuloisille, työterveyshuolloille ja työnantajille.  Kampanjan loppuraportti on luettavissa tästä.  Kampanja alkoi lokakuussa 2017 ja päättyi 30.6.2018, mutta Kuulolla työssä -sivusto säilyy ja sitä päivitetään.  Siirry Kuulolla työssä -sivustolle >

Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisten tukena -projektin päätavoitteena oli kehittää vapaaehtoisten tarjoamaa kuulonhuollon neuvonta- ja ohjauspapalvelua sekä ikääntyneille soveltuvia vertaistuen muotoja tiiviissä yhteistyössä yhteistyötahojen kesken. Tavoitteena oli myös vahvistaa ikääntyneiden myönteistä suhtautumista kuulokojeita kohtaan. Projekti alkoi 2014 ja sai jatkorahoituksen vuosille 2015–2017.

  • Ikäkuuloprojektissa kehitettiin ja päivitettiin ikäkuuloon liittyvää aineistoa ja vapaaehtoisten koulutusta vastamaan olemassa olevia tarpeita. Pilottipaikoissa vahvistettiin julkisen terveydenhuollon ja kuuloyhdistyksien yhteistyötä.
  • Hankkeessa oli mukana 8 pilottikuuloyhdistystä: Vaasasta, Oulusta, Lieksasta, Raumalta, Torniosta, Imatralta, Tampereelta ja Helsingistä. Heidän kanssaan toteutettiin erilaisia toimintoja paikkakuntien omat tarpeet ja resurssit huomioiden.
  • Projektin yhteistyökumppanina toimi Eläkeliitto. Tavoitteena oli, että pilottipaikkakunnilla Eläkeliiton yhdistykset ja kuuloyhdistykset verkostoituvat ja paikallistason yhteistyö lisääntyy.
  • Pilottipaikkakuntien terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin keväällä 2014 kyselytutkimus, jolla selvitettiin julkisen terveydenhuollon näkemyksiä vertaistuesta ja kuuloyhdistysten kuulolähipalvelusta. Raportti on luettavissa pdf-versiona: Kyselyn tuloksia hyödynnetään kehitettäessä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyötä.
  • Osana projektia julkaistiin tutkimus: Ikäkuuloisten ja heidän läheistensä kokemukset – kuulopolku ja tuen tarpeet
  • Projektiin liittyen julkaistiin Kuulolla koko iän -sivusto
  • Ikäkuulo-projektin kuulumisista tiedotettiin säännöllisin väliajoin Yhdistysnetissä.
  • Projektikoordinaattorina toimi Tuija Tuormaa.